Wanha klassikko.
Tarvitaan;
700g jauhelihaa
10 valkosipulinkynttä
2 isosipulia
reilu kourallinen raastettua porkkanaa
2 dl paseerattua tomaattia
1 pikkupurkki tomaattipyrettä
Mustapippuria
Suolaa, sokeria
Hyvää juustoraastetta.
Vajaa paketti lasagnelevyjä
7-9 dl maitoa
~80g voita
~desi vehnäjauhoja
Ensin veivataan jauhelikastike, eli bolognese eli "bolo".
Heivaa paseerattu tomsku kattilaan, vähän lämpöä alle.
Hienonna
valkosipuli ja sipuli, freesaa pannulla voinokareessa ja lisää
porkkanaraaste. Viimeiseksi lisää tomaattipyree. Kääntele ja nakkaa
paseeratun tomaatin joukkoon. Voit huuhtaista pannun punkkupullon
pohjilla, jos käden ulottuvilla..
Seuraavaksi ruskista jauheliha
parissa eri erässä ja lisää kattilaan. Kiehauta ylös varovaisesti,
mausta pippurilla, oreganolla, basilikalla. Tarkista suola ja
sokeri/happamuus. Siirrä syrjään jäähylle.
Sitten tehdään valkokastike, eli bechamel.
Sulata
voi kattilassa ja lämmitä maito mikrossa. Lisää vehnäjauhot voihin ja
alenna lämpöä tuntuvasti. Turvota jauhot, mutta älä vahingossakaan
ruskista niitä! Turvottele rauhassa viitisen minuuttia tai puolikkaan
Koff-tölkin verran. Nosta lämpöä ja lisää maito pienissä erissä. Sinun
pitäisi saada aikaan sellaista valkoista, vähän lettutaikinasta
paksumpaa, valkoista kastiketta. Varo, ettet polta soosia pohjaan!
Jos
kastikkeesta tulee liian paksua, ohenna sitä maidolla. Jos liian
ohutta, vatkaa pieneen maitomäärään vehniksiä ja lisää tämä
kastikkeeseen sekoittaen. Mausta valkokastike suolalla ja jauhetulla
muskotilla.
Voitele uunivuoka, levitä pohjalle kerros boloa,
tasaa se vaikka yhdellä lasagnelevyllä ja asettele levyt tasaisesti
massan päälle. Levitä toinen kerros boloa ja sen päälle vähän
valkokastiketta, tasaa taas yhdellä levyllä ja asettele levyt tasaisesti
ja toista edellinen työvaihe. Oma uunivuokani on sellainen vajaa
norttiasin korkuinen ja pohjaltaan sellainen, että molemmat kämmenet
mahtuvat sinne. Tällä ohjeella saan kolme kerrosta aikaiseksi. Kun
laitat lasselevyt viimeisen kerran "kanneksi" kaada loput bechamelit
päälle, tasoita ja levittele juustoraaste pinnalle.
Paista 180'c uunissa reilu puoli tuntia. Anna vetäytyä ainakin 20 min ennen leikkaamista.
Bon eko..
lauantai 31. joulukuuta 2011
lauantai 24. joulukuuta 2011
Hyvää joulua.
Rehvakasta joulua kaikille.
Ja viinaa kohtuudella. Sen verran vain, että henki haisee ja kaatuilee!
;)
Ja viinaa kohtuudella. Sen verran vain, että henki haisee ja kaatuilee!
;)
tiistai 20. joulukuuta 2011
Amerikkalaisen joulun tunnusmerkit!
Joulu tulee taas. Voi veljet. Meille tuli ensimmäiset jouluhapatuksen
tunnusmerkit täyttävät mainospostit kotiin jo syyskuun lopulla!
Lokakuussa tuli glögit yms. Alepaan ja kuulemma joulukinkkuja
tyrkytetettiin jo viime viikolla! Sairasta!
Joululahjoissa on aina pätenyt allekirjoittaneen ensimmäinen maksiimi; kun ostaa lahjat itse itselleen, voi maksimoida niiden määrän ja laadun.
Jouluna tulisi kuitenkin muistaa toisiakin, mutta ei kaikkia, sillä jotkut eivät yksinkertaisesti ansaitse mitään. Tai ainakaan mitään, mitä voisi pakata koreaan käärepaperiin, saati jättää kuusen alle viikkotolkuiksi. Mutta mitä ja kenelle?
Pomo.
Pomolle lahjojen osto on nöyristelyn eräs muoto. Pomolle voi ostaa lahjan ainoastaan mikäli hän on sukua tai lahjalle on taattu vastalahja, joko lihava palkankorotus tai sitten perinteinen herrasmiessopimus jossa kumpikin antaja tahoillaan ostaa eurokossun itselleen ja ilmoittaa sen olleen lahja pomolta/duunarilta.
Vaimo/tyttöystävä
Naisväkeä on turha hemmoitella millään. Lahja on todennäköisesti väärä tai piilovittuileva tai jotain siltä väliltä. Hammastenkiristelyn, perheriidan ja mökötyksen minimoimiseksi kannattaa antaa rahaa lahjakortin muodossa.
Kaverit
"Jaska" tai "Pena" joka kävi hiomassa parkettisi kaljakeissin hinnalla ansaitsee mahdollisesti toisen kaljakeissin. Parasta on ostaa lidlistä lava puolen litran tölkkejä ja jakaa ne 50/50-suhteessa kaverillesi ja talonmiehelle. Koska talonmieheen pitää aina olla hyvät suhteet.
Lapset
Nykypäivän kersoilla joulu on joka viikko. Parempi olla antamatta mitään, niin oppivat arvostamaan sitä vähääkin.
Äiti
Mikään ei lämmitä vanhaa äitiä enemmän kuin pullo tai kaksi laadukasta skottiviskiä, varsinkin kun kylkiäisinä tulee laatikollinen Kuubalaisia sikareita. Ei haittaa vaikka mutsi olisikin raitis ynnä savuton, onpahan jotain tarjottavaa kun poika tulee vierailulle. Ja koska äidin kellarissa on tilaa, kannattaa äidille ostaa myös upouudet Toyotan talvirenkaat, niitä voi huoletta lainata kunhan vain muistaa ostaa mammalle uudet. Jos mutsi sattuisi kärryn hankkimaan.
Isä
Isää kannattaa hemmotella, sillä faijalta perinteisesti tulee joulun tykeimmät lahjat. Abu Garcian hyrräkela, kullitetuilla laakereilla on oiva pelinavaus, kymmenen kaksikymmentä putelia pienpanimon prestiisiolutta tekee myös kauppansa. Myös erikoisemmat lahjat keräävät hyvää karmaa ja pönkittävät faden "äijäpisteitä", siispä pukinkonttiin alkuperäinen Zetorin venttiilikoneiston huoltomanuaali ja 1:1 mittakaavassa oleva Darth Vaderin patsas. Nykypäivän isät ovat ahkeria kokkaajia, joten oiva kapine fatsille on esimerkiksi Global-merkkinen kokkiveitsi. Edellämainittu kannattaa ostaa jo tammikuussa, joten sitä voi sitten itse lainata ennenkuin sen sujauttaa joulusukkaan, ei haittaa vaikka terä tylsyisi, sillä faija on kätevä käsistään ja tahkoaa sen heti joulupäivän aamuna uudenveroiseksi. Faija tahtoo melko varmasti myös tarjota jotain pientä napsuntynkää joulun kunniaksi, joten osta myös pari kolme pulloa hyvää akvaviittiä tai vodkaa (ne voi kaukonäköisesti pakastaa etukäteen!).
Sinä itse
Koska kukaan ei kuitenkaan ymmärrä niitä voimavaroja ja resursseja jotka olet upottanut menneeseen vuoteen taataksesi perheesi hyvinvoinnin, ei jouluna kannata pettyä surkeisiin lahjoihin joita mielikuvituksettomat omaiset sinulle hankkivat.
Tee häälahjalistan kaltainen esitäytetty ostoskori Stockmannille tai jos olet toiminnan miehiä, osta suoraan ne asiat joita tarvitset ja jotka olet ansainnut! Perusvaatimuksena onnistuneeseen jouluun on tietenkin talon isoin kinkku, se mahtuu hyvin siihen Gaggenaun uuniin jonka ostit talousrahoilla viime jouluna ja espanjanmatka piti peruuttaa.
Muutama kirja historian suurimmista meritaisteluista tai majakoista on itsestäänselvyys, aihetta jatkaen kylkiäisinä tietenkin muutama tykki villapaita ja useampi pullo skottiviskiä. Ilman sikareita ja konjakkeja ei herrasmies pärjää, eikä muuten ilman englantilaisia mittatilauspaitoja. Kesää silmälläpitäen kannattaa itselleen joululahjaksi hankkia myös pari rentoa kesäpaitaa. Tommy Bahaman hawaijipaidat käyvät mainiosti, samalla kun pidät niitä et ole ainoastaan tyylikäs vaan viestit naapureillesi "että fyrkkaa kyllä löytyy". Muista, joulu on vain kerran vuodessa! Älä PIHTAA!
Tuliase kuuluu myös ehdottomasti jouluun, mieluiten isokaliiberinen revolveri. Mikäli aseita et pysty ostamaan, niin perhokalastussetti tai kaksi, ainakin voit mennä kalaan kavereiden kanssa. Mopo pitää tietenkin joka jätkällä olla, sillä pääsee karauttamaan tapaninpäivänä Alepaan kun olut on loppu ja mikä voittaisi pientä keulimistreeniä kellarikäytävällä?
Poravasara, akkuväännin, käsisirkkeli, laastinsekoitin, kymmenen sankoa, hallinosturi ja pari kannua ensiluokkaista moottoriöljyä piisaavat työkalupuolelta. Ja tietenkin Fiskarssin lippulaivakirves jolla kuusi pannaan kasaan ja nippuun loppiaisena.
Uuttavuotta ajatellen kannattaa myös sijoittaa kunnolliseen sytyttimeen, St. Dupontilla on pari loistavaa mallia. Ei haittaa vaikka stenkkuun uppoaisi satanen - tai kaksi - joulu on kerran vuodessa vain!
Lentolupakirjaa harva jaksaa nykyään suorittaa, mutta talouskassassa taitaa olla sen verran hiluja jäljellä, että pääset vuokrahelikopterin kyyditsemänä taivaalle ihailemaan kotikaupunkisi vilinää ja vilskettä aattopäivänä. Kyllä vaimon ja lasten kelpaa kun isä nappaa Ardbegiä pullon suusta, rojahtaa nojatuoliin ja kertoo huimasta lentomatkasta kaupungin yllä! Siellä ne juntit vilisti, viskeltiin Makkosen kanssa niitä tyhjillä bissetölkeillä!
Anoppi
Anopille sopii mainiosti tämän kauden hittituote, kahvakuula! Kuulan kahvaan solmitaan köydestä itsestäänkiristyvällä silmukalla oleva "turvanaru" joka sujautetaan kaulaan. Paketin korttiin kuvalliset ohjeet ja oikein lämpimät jouluntoivotukset anopille!
Joululahjoissa on aina pätenyt allekirjoittaneen ensimmäinen maksiimi; kun ostaa lahjat itse itselleen, voi maksimoida niiden määrän ja laadun.
Jouluna tulisi kuitenkin muistaa toisiakin, mutta ei kaikkia, sillä jotkut eivät yksinkertaisesti ansaitse mitään. Tai ainakaan mitään, mitä voisi pakata koreaan käärepaperiin, saati jättää kuusen alle viikkotolkuiksi. Mutta mitä ja kenelle?
Pomo.
Pomolle lahjojen osto on nöyristelyn eräs muoto. Pomolle voi ostaa lahjan ainoastaan mikäli hän on sukua tai lahjalle on taattu vastalahja, joko lihava palkankorotus tai sitten perinteinen herrasmiessopimus jossa kumpikin antaja tahoillaan ostaa eurokossun itselleen ja ilmoittaa sen olleen lahja pomolta/duunarilta.
Vaimo/tyttöystävä
Naisväkeä on turha hemmoitella millään. Lahja on todennäköisesti väärä tai piilovittuileva tai jotain siltä väliltä. Hammastenkiristelyn, perheriidan ja mökötyksen minimoimiseksi kannattaa antaa rahaa lahjakortin muodossa.
Kaverit
"Jaska" tai "Pena" joka kävi hiomassa parkettisi kaljakeissin hinnalla ansaitsee mahdollisesti toisen kaljakeissin. Parasta on ostaa lidlistä lava puolen litran tölkkejä ja jakaa ne 50/50-suhteessa kaverillesi ja talonmiehelle. Koska talonmieheen pitää aina olla hyvät suhteet.
Lapset
Nykypäivän kersoilla joulu on joka viikko. Parempi olla antamatta mitään, niin oppivat arvostamaan sitä vähääkin.
Äiti
Mikään ei lämmitä vanhaa äitiä enemmän kuin pullo tai kaksi laadukasta skottiviskiä, varsinkin kun kylkiäisinä tulee laatikollinen Kuubalaisia sikareita. Ei haittaa vaikka mutsi olisikin raitis ynnä savuton, onpahan jotain tarjottavaa kun poika tulee vierailulle. Ja koska äidin kellarissa on tilaa, kannattaa äidille ostaa myös upouudet Toyotan talvirenkaat, niitä voi huoletta lainata kunhan vain muistaa ostaa mammalle uudet. Jos mutsi sattuisi kärryn hankkimaan.
Isä
Isää kannattaa hemmotella, sillä faijalta perinteisesti tulee joulun tykeimmät lahjat. Abu Garcian hyrräkela, kullitetuilla laakereilla on oiva pelinavaus, kymmenen kaksikymmentä putelia pienpanimon prestiisiolutta tekee myös kauppansa. Myös erikoisemmat lahjat keräävät hyvää karmaa ja pönkittävät faden "äijäpisteitä", siispä pukinkonttiin alkuperäinen Zetorin venttiilikoneiston huoltomanuaali ja 1:1 mittakaavassa oleva Darth Vaderin patsas. Nykypäivän isät ovat ahkeria kokkaajia, joten oiva kapine fatsille on esimerkiksi Global-merkkinen kokkiveitsi. Edellämainittu kannattaa ostaa jo tammikuussa, joten sitä voi sitten itse lainata ennenkuin sen sujauttaa joulusukkaan, ei haittaa vaikka terä tylsyisi, sillä faija on kätevä käsistään ja tahkoaa sen heti joulupäivän aamuna uudenveroiseksi. Faija tahtoo melko varmasti myös tarjota jotain pientä napsuntynkää joulun kunniaksi, joten osta myös pari kolme pulloa hyvää akvaviittiä tai vodkaa (ne voi kaukonäköisesti pakastaa etukäteen!).
Sinä itse
Koska kukaan ei kuitenkaan ymmärrä niitä voimavaroja ja resursseja jotka olet upottanut menneeseen vuoteen taataksesi perheesi hyvinvoinnin, ei jouluna kannata pettyä surkeisiin lahjoihin joita mielikuvituksettomat omaiset sinulle hankkivat.
Tee häälahjalistan kaltainen esitäytetty ostoskori Stockmannille tai jos olet toiminnan miehiä, osta suoraan ne asiat joita tarvitset ja jotka olet ansainnut! Perusvaatimuksena onnistuneeseen jouluun on tietenkin talon isoin kinkku, se mahtuu hyvin siihen Gaggenaun uuniin jonka ostit talousrahoilla viime jouluna ja espanjanmatka piti peruuttaa.
Muutama kirja historian suurimmista meritaisteluista tai majakoista on itsestäänselvyys, aihetta jatkaen kylkiäisinä tietenkin muutama tykki villapaita ja useampi pullo skottiviskiä. Ilman sikareita ja konjakkeja ei herrasmies pärjää, eikä muuten ilman englantilaisia mittatilauspaitoja. Kesää silmälläpitäen kannattaa itselleen joululahjaksi hankkia myös pari rentoa kesäpaitaa. Tommy Bahaman hawaijipaidat käyvät mainiosti, samalla kun pidät niitä et ole ainoastaan tyylikäs vaan viestit naapureillesi "että fyrkkaa kyllä löytyy". Muista, joulu on vain kerran vuodessa! Älä PIHTAA!
Tuliase kuuluu myös ehdottomasti jouluun, mieluiten isokaliiberinen revolveri. Mikäli aseita et pysty ostamaan, niin perhokalastussetti tai kaksi, ainakin voit mennä kalaan kavereiden kanssa. Mopo pitää tietenkin joka jätkällä olla, sillä pääsee karauttamaan tapaninpäivänä Alepaan kun olut on loppu ja mikä voittaisi pientä keulimistreeniä kellarikäytävällä?
Poravasara, akkuväännin, käsisirkkeli, laastinsekoitin, kymmenen sankoa, hallinosturi ja pari kannua ensiluokkaista moottoriöljyä piisaavat työkalupuolelta. Ja tietenkin Fiskarssin lippulaivakirves jolla kuusi pannaan kasaan ja nippuun loppiaisena.
Uuttavuotta ajatellen kannattaa myös sijoittaa kunnolliseen sytyttimeen, St. Dupontilla on pari loistavaa mallia. Ei haittaa vaikka stenkkuun uppoaisi satanen - tai kaksi - joulu on kerran vuodessa vain!
Lentolupakirjaa harva jaksaa nykyään suorittaa, mutta talouskassassa taitaa olla sen verran hiluja jäljellä, että pääset vuokrahelikopterin kyyditsemänä taivaalle ihailemaan kotikaupunkisi vilinää ja vilskettä aattopäivänä. Kyllä vaimon ja lasten kelpaa kun isä nappaa Ardbegiä pullon suusta, rojahtaa nojatuoliin ja kertoo huimasta lentomatkasta kaupungin yllä! Siellä ne juntit vilisti, viskeltiin Makkosen kanssa niitä tyhjillä bissetölkeillä!
Anoppi
Anopille sopii mainiosti tämän kauden hittituote, kahvakuula! Kuulan kahvaan solmitaan köydestä itsestäänkiristyvällä silmukalla oleva "turvanaru" joka sujautetaan kaulaan. Paketin korttiin kuvalliset ohjeet ja oikein lämpimät jouluntoivotukset anopille!
torstai 15. joulukuuta 2011
Tosimiehen perjantaipullo
Suomessa viinan ostamista on hankaloitettu keinotekoisesti. Onneksi tämän päivän mies ymmärtää, että sen lisäksi, että viinaa voi juoda vaikka ei olisi vappu, sitä ei ole pakko hankkia Suomaasta.
Joissakin sivistysvaltioissa esimerkiksi giniä saa tällaisissa, eri kätevissä, kahden litran hanapakkauksissa.
Viina ei kaapissa happane, mutta on katastrofi jos juotavat loppuvat kesken.
Näin kuuluu vanha totuus, perinteisten kolmen vartin lestien kanssa pelleillessä on vaarana, että kurkku kuivahtaa sijoillensa jo perjantai-iltana. Kahden litran hanapakkauksella raavas mies luistelee jo pitkälle lauantai-iltaan.
Tätä lisää ja isommat lusikat.
Joissakin sivistysvaltioissa esimerkiksi giniä saa tällaisissa, eri kätevissä, kahden litran hanapakkauksissa.
Viina ei kaapissa happane, mutta on katastrofi jos juotavat loppuvat kesken.
Näin kuuluu vanha totuus, perinteisten kolmen vartin lestien kanssa pelleillessä on vaarana, että kurkku kuivahtaa sijoillensa jo perjantai-iltana. Kahden litran hanapakkauksella raavas mies luistelee jo pitkälle lauantai-iltaan.
Tätä lisää ja isommat lusikat.
 |
| Tally ho! I tip my cap in your general direction! |
tiistai 13. joulukuuta 2011
Punajuuria ja vuohenjuustoa
Eikä taaskaan kuvaa....
Nopea ja hyvä lisäke, ei mitään ylimääräistä kikkailua. Kaveriksi paistoin sisäpaistista "jerkymaustettuja" pihvejä.
Jotkut jopa santsasivat, aterian jälkeen ihmiset esittivät seisten suosiotaan.
(ei pidä paikkaansa, pelkkää egotrippailua)
Tarvitaan;
1 Uunivuoka
Vajaa kilo n. golfpallon kokoisia punajuuria
Vajaa kilo karkeaa merisuolaa
Öljyä ja ripaus mustapippuria
n.500 g hyvää vuohenjuustoa
Levitä karkeaa merisuolaa uunivuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.
Pese punajuuret huolellisesti, nappaa veitsellä kannat yms. pois. Asettele punajuuret uunivuokaan.
Pirskottele öljyä ja mustapippuria punajuurten päälle ja tyrkkää uunivuoka uuniin.
Paista ~200'C asteessa 1½ tuntia tai kunnes punajuuret ovat kypsiä.
Ota punajuuret pois uunista ja anna jäähtyä tovi, lohko punajuuret toiseen vuokaan ja riivi sormin vuohenjuusto niskaan. Hulauta oliiviöljyä vielä päälle ja rouhaise mustapippuria hivenen. Tähän sopii myös hunaja ja tuore basilika, mutta kun niitä ei just nyt ollut hollilla.
Sit vaan!
Nopea ja hyvä lisäke, ei mitään ylimääräistä kikkailua. Kaveriksi paistoin sisäpaistista "jerkymaustettuja" pihvejä.
Jotkut jopa santsasivat, aterian jälkeen ihmiset esittivät seisten suosiotaan.
(ei pidä paikkaansa, pelkkää egotrippailua)
Tarvitaan;
1 Uunivuoka
Vajaa kilo n. golfpallon kokoisia punajuuria
Vajaa kilo karkeaa merisuolaa
Öljyä ja ripaus mustapippuria
n.500 g hyvää vuohenjuustoa
Levitä karkeaa merisuolaa uunivuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.
Pese punajuuret huolellisesti, nappaa veitsellä kannat yms. pois. Asettele punajuuret uunivuokaan.
Pirskottele öljyä ja mustapippuria punajuurten päälle ja tyrkkää uunivuoka uuniin.
Paista ~200'C asteessa 1½ tuntia tai kunnes punajuuret ovat kypsiä.
Ota punajuuret pois uunista ja anna jäähtyä tovi, lohko punajuuret toiseen vuokaan ja riivi sormin vuohenjuusto niskaan. Hulauta oliiviöljyä vielä päälle ja rouhaise mustapippuria hivenen. Tähän sopii myös hunaja ja tuore basilika, mutta kun niitä ei just nyt ollut hollilla.
Sit vaan!
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Kahvissa ei pidä säästellä
Halpaa ja hyvää ei ole olemassakaan. Jostain kumman syystä,
mielenhäiriössä, ostin Alepasta X-tra merkkistä kahvia. 'Lepassa olisi
ollut myös AN:n Rekoa, mutta hinta oli aika kipurajoilla ~8€/0,5kg. Jopa Obama oli päälle seitsemän euroa!
Neljää-pilkku-viittä euroa en myöskään viitsinyt investoida Juhla
Mokkaan, joten X-tra lähti himaan karvan alle kahden euron hinnallaan.
Siis ihan oikeasti, moinen teko on idioottimaisuuksien kuninkuusluokkaa, mitä helvettiä oletin saavani kahdella eurolla?
Tänään pussi auki, kuivatuoksu jotain sahanpurun ja kostuneen Gyproc-levyn välistä. Ulkonäkö peippaa aika lailla sahanpuru-akselin kautta, tämän pitäisi olla paahtoluokka kolmosta mitä se ilmeisesti on keskimäärin. Juhlamokkaakin vaaleamman hiutaleen seassa on yönmustaa papanaa, kahvin karkeusaste vaihtelee törkeästi ja koko jauhatus on ilmaakin kevyempää höttöä. Olin jo tässä vaiheessa valmis dumaamaan sumpin paskaksi.
(kirjattakoon ylös, että tässä vaiheessa aamiaista vaimoni on jo käynyt kippaamassa oman X-tra kahvinsa viemäriin ja tehnyt kaakaota - itselleen.)
Kuusi mittaa pressopannuun, desi kuumaa vettä päälle, sekoitus lusikalla. Pari syvää nuuhkaisua, tuoksu kääntää vatsan ympäri. Lisää sahajauhoa, timpurin aamuoksennusta ja jotain mikä muistuttaa anopin "perinneherkkua" pohjaanpalaneena. Annan purujen turvota hetken ja annostelen loput ~6dl vedestä kannuun. Kuusi minuuttia seisotusta ja painallus, annostelu kuppeihin ja tilkka maitoa niskaan.
Maidotettu X-tra tuoksuu edelleen sahajauholle ja timpurin aamuoksennukselle. Maistan varovaisesti, en pysty edes nielemään. Joudun sylkäisemään samointein ulos. Annan mukin olla hetken ja tätä kirjoittaessa olen ottanut pari hörppyä. Kahvia ei pysty juomaan, paitsi väkisin, se ei maistu hyvältä, se ei tunnu hyvältä. Siitä puuttuu kaikki se mikä tekee kahvihetkestä päivän parhaimman, X-tra kahvi on kahvittelumaailman vastine tabascolasimurskassa istumiselle paljain persein.
Lopputulos, X-tra suodatinkahvia ei pysty ihminen juomaan. On moraalisesti väärin heittää ruokaa roskiin mutta tämä 6-mittaa vajaa X-tra kahvi lähtee kyllä samointein luiskaan. Elämäni huonoiten käytetyt kaksi euroa.
Siis ihan oikeasti, moinen teko on idioottimaisuuksien kuninkuusluokkaa, mitä helvettiä oletin saavani kahdella eurolla?
Tänään pussi auki, kuivatuoksu jotain sahanpurun ja kostuneen Gyproc-levyn välistä. Ulkonäkö peippaa aika lailla sahanpuru-akselin kautta, tämän pitäisi olla paahtoluokka kolmosta mitä se ilmeisesti on keskimäärin. Juhlamokkaakin vaaleamman hiutaleen seassa on yönmustaa papanaa, kahvin karkeusaste vaihtelee törkeästi ja koko jauhatus on ilmaakin kevyempää höttöä. Olin jo tässä vaiheessa valmis dumaamaan sumpin paskaksi.
(kirjattakoon ylös, että tässä vaiheessa aamiaista vaimoni on jo käynyt kippaamassa oman X-tra kahvinsa viemäriin ja tehnyt kaakaota - itselleen.)
Kuusi mittaa pressopannuun, desi kuumaa vettä päälle, sekoitus lusikalla. Pari syvää nuuhkaisua, tuoksu kääntää vatsan ympäri. Lisää sahajauhoa, timpurin aamuoksennusta ja jotain mikä muistuttaa anopin "perinneherkkua" pohjaanpalaneena. Annan purujen turvota hetken ja annostelen loput ~6dl vedestä kannuun. Kuusi minuuttia seisotusta ja painallus, annostelu kuppeihin ja tilkka maitoa niskaan.
Maidotettu X-tra tuoksuu edelleen sahajauholle ja timpurin aamuoksennukselle. Maistan varovaisesti, en pysty edes nielemään. Joudun sylkäisemään samointein ulos. Annan mukin olla hetken ja tätä kirjoittaessa olen ottanut pari hörppyä. Kahvia ei pysty juomaan, paitsi väkisin, se ei maistu hyvältä, se ei tunnu hyvältä. Siitä puuttuu kaikki se mikä tekee kahvihetkestä päivän parhaimman, X-tra kahvi on kahvittelumaailman vastine tabascolasimurskassa istumiselle paljain persein.
Lopputulos, X-tra suodatinkahvia ei pysty ihminen juomaan. On moraalisesti väärin heittää ruokaa roskiin mutta tämä 6-mittaa vajaa X-tra kahvi lähtee kyllä samointein luiskaan. Elämäni huonoiten käytetyt kaksi euroa.
lauantai 3. joulukuuta 2011
Fondue tai fondyy
Pekka Puska, tämä resepti on omistettu sinulle, tässä syödään vaaleaa leipää jota dipataan valkoviinin, voin ja juuston sekoitukseen. Kyytipoikana maistuu tömäkät alkoholipitoiset tuotteet - runsaasti!
Tästä safkasta en jaksanut napata kuvaa. Luotan lukijoiden mielukuvitukseen, kuvitelkaa kattila jossa on sulaa juustoa.
No niin, homma hanskassa.
Fondue on jostain syystä sellaista "kekkerisafkaa", eli sitä syödään isommalla köörillä. Henkilökohtaisesti olen niin ahne, etten voi sietää toisia ihmisiä ruokakupillani. Vaimon kanssa ollaan tätä syöty ihan kahdestaankin.
Fondue mielletään helposti välineurheiluksi, moni saattaa luulla, ettei fondueta (tai fonduebileitä) voi olla ilman asiaankuuluvaa fonduepataa spriilämmittimineen ja erikoisine hummerihaarukkaa muistuttavine tikkuineen. Nyt kukin voi syvällä sydämessään miettiä, vaatiiko juuston sulattaminen ja siihen leipäpalan dippaaminen oikeasti jonkun erikoiskiulun ja erikoishaarukan?
No ei varmasti.
Fondue syntyy helposti, otetaan pari kolmea eri juustoa, pullo pari valkoviiniä ja muutama valkosipulinkynsi. Jos olet näitä valkosipulivammaisia tai vampyyri, ole ystävällinen ja syö saarioisen mummonlihapullia. Fondueeseen kuuluu valkosipuli - oleellisesti. Toinen oleellinen ainesosa on Kirschwasser / Kirsch väkevä, kirkas, voimakkaan kirsikkainen viina joka esimerkiksi sivistysmaa Sveitsissä on kermaviiliin rinnastettava ruoka-aine jota saa joka puljusta. Sarvikuonojen Maassa, Junttisuomessa, Kirschiä ei saa kuin Alkosta, pienissä pulloissa ja riistohintaan. Jätin sen pois, sattuneesta syystä.
Eli:
4 valkosipulinkynttä
~ 100 g Comte-juustoa
~ 100 g Gruyereä
~ 200 g Raclettea
~ 200 g emmentalia
~ 2,5dl valkoviiniä
~ 40 g voita
Hienonna valkosipulit, kuutioi juustot.
Nakkaa voi kattilaan, sulata. Freesaile valkosipulia tovi. Lisää valkoviini, kiehauta. Pidä lämpö asteikon keskivaiheilla, ryhdy nyt sulattamaan juustokuutioita pienissä erissä jatkuvasti sekoittaen. Tässä menee tovi, hyvinkin varttitunti. Varo ettei fondue pala pohjaan. Kun juusto on sulanut ja konsistenssi kutakuinkin tasainen, on fondue valmis. Itse rouhaisen vähän mustapippuria vielä sekaan.
Sitten vain patonkia tms. kuutioiksi joita dipataan fondueeseen!
Jos kattilan alle ei ole mahdollista sijoittaa lämpökynttilää tms. niin kattilaa joutuu välillä lämmittämään. C'est la vie!
Oikotie onneen löytyy President-tuotemerkin pikafondyystä. Joka on itseasiassa aika hyvä tuote ja hinnaltaan hyvinkin kilpailukykyinen!
Tästä safkasta en jaksanut napata kuvaa. Luotan lukijoiden mielukuvitukseen, kuvitelkaa kattila jossa on sulaa juustoa.
No niin, homma hanskassa.
Fondue on jostain syystä sellaista "kekkerisafkaa", eli sitä syödään isommalla köörillä. Henkilökohtaisesti olen niin ahne, etten voi sietää toisia ihmisiä ruokakupillani. Vaimon kanssa ollaan tätä syöty ihan kahdestaankin.
Fondue mielletään helposti välineurheiluksi, moni saattaa luulla, ettei fondueta (tai fonduebileitä) voi olla ilman asiaankuuluvaa fonduepataa spriilämmittimineen ja erikoisine hummerihaarukkaa muistuttavine tikkuineen. Nyt kukin voi syvällä sydämessään miettiä, vaatiiko juuston sulattaminen ja siihen leipäpalan dippaaminen oikeasti jonkun erikoiskiulun ja erikoishaarukan?
No ei varmasti.
Fondue syntyy helposti, otetaan pari kolmea eri juustoa, pullo pari valkoviiniä ja muutama valkosipulinkynsi. Jos olet näitä valkosipulivammaisia tai vampyyri, ole ystävällinen ja syö saarioisen mummonlihapullia. Fondueeseen kuuluu valkosipuli - oleellisesti. Toinen oleellinen ainesosa on Kirschwasser / Kirsch väkevä, kirkas, voimakkaan kirsikkainen viina joka esimerkiksi sivistysmaa Sveitsissä on kermaviiliin rinnastettava ruoka-aine jota saa joka puljusta. Sarvikuonojen Maassa, Junttisuomessa, Kirschiä ei saa kuin Alkosta, pienissä pulloissa ja riistohintaan. Jätin sen pois, sattuneesta syystä.
Eli:
4 valkosipulinkynttä
~ 100 g Comte-juustoa
~ 100 g Gruyereä
~ 200 g Raclettea
~ 200 g emmentalia
~ 2,5dl valkoviiniä
~ 40 g voita
Hienonna valkosipulit, kuutioi juustot.
Nakkaa voi kattilaan, sulata. Freesaile valkosipulia tovi. Lisää valkoviini, kiehauta. Pidä lämpö asteikon keskivaiheilla, ryhdy nyt sulattamaan juustokuutioita pienissä erissä jatkuvasti sekoittaen. Tässä menee tovi, hyvinkin varttitunti. Varo ettei fondue pala pohjaan. Kun juusto on sulanut ja konsistenssi kutakuinkin tasainen, on fondue valmis. Itse rouhaisen vähän mustapippuria vielä sekaan.
Sitten vain patonkia tms. kuutioiksi joita dipataan fondueeseen!
Jos kattilan alle ei ole mahdollista sijoittaa lämpökynttilää tms. niin kattilaa joutuu välillä lämmittämään. C'est la vie!
Oikotie onneen löytyy President-tuotemerkin pikafondyystä. Joka on itseasiassa aika hyvä tuote ja hinnaltaan hyvinkin kilpailukykyinen!
torstai 1. joulukuuta 2011
Valkosipulia ja leipää
Olen joskus kritisoinut suomalaisten ruokablogien tasoa herjaamalla niitä kielioppivirheitä pursuaviksi voileipäohjekollaaseiksi.
Tehdään nyt henkilökohtainen rimanalitus ja raapustetaan blogiteksti valkosipuleivästä!
Otetaan 3 isoa tai 5 pientä valkosipulinynttä, hienonnetaan ne niin pieneksi kuin ikinä saadaan. Äläkä kuvittele, että käytät valkosipulipuristinta! Hierotaan valkosipulit yhteen 150 voigramman kanssa, notkistetaan parilla ruokalusikallisella oliiviöljyä.
Otetaan X määrä reiluja maalaisleivän siivuja, asetellaan ne uuninritilillä ja voidellaan ohuelti valkosipulivoilla.
Uunin pohjalle on hyvä heittää pelti ja paperi keräämään ylimääräistä rasvaa, uunin grillivastukset kyketään päälle, lämpöä saa olla se 250'C. Paahdetaan rapeiksi, ei mene montaa minuuttia!
Tehdään nyt henkilökohtainen rimanalitus ja raapustetaan blogiteksti valkosipuleivästä!
Otetaan 3 isoa tai 5 pientä valkosipulinynttä, hienonnetaan ne niin pieneksi kuin ikinä saadaan. Äläkä kuvittele, että käytät valkosipulipuristinta! Hierotaan valkosipulit yhteen 150 voigramman kanssa, notkistetaan parilla ruokalusikallisella oliiviöljyä.
Otetaan X määrä reiluja maalaisleivän siivuja, asetellaan ne uuninritilillä ja voidellaan ohuelti valkosipulivoilla.
Uunin pohjalle on hyvä heittää pelti ja paperi keräämään ylimääräistä rasvaa, uunin grillivastukset kyketään päälle, lämpöä saa olla se 250'C. Paahdetaan rapeiksi, ei mene montaa minuuttia!
 |
| Mitä helvettiä? Näähän on voileipiä! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)