maanantai 10. joulukuuta 2018

Housut repee ja orava vittuilee


Pelihousujen repeäminen. Kaikille tuttu käsite. Yleensä ne repeävät suunnattoman harmistuksen aiheutuessa käyttäjälle joka puretaan em. vaatekappaleeseen. Raamatun aikoina ketutusta purettiin repimällä ihokas.

Minun ongelmani on itsestään repevät ”pelihousut” eli ainoat farkkuni. Niitä voisi kutsua ekologiksi housuiksi, ne kun hajoavat ihan itsestään. Kiusallisesti eräät määrätyt saumat ovat varsinkin pettäneet minut, nimittäin upslaakien taitteet sekä taskujen ulko- ja sisäsyrjät.

Upslaakien nirhautuessa liki irti (olen toki parsinlangalla niitä korjaillut) ei ongelmaa vielä ole, sillä risoja lahkeita ei ihmettele kukaan näinä aikoina kun jokainen on oman elämänsä rocktähti, mutta revenneet taskut ovat harmittavat. Kun sisätasku irtoaa käyttöpinnasta, syntyy taskun kohdalla olevaan aukkoon ”valetasku”, eli toisin sanoen hätäinen käsi saattaa eksyä taskun sijasta lahkeeseen.

Käden näin tehdessä ei vielä olla ongelmissa, mutta mikäli taskuun laitetaan jotain, kuten kännykkä, valahtaa se lahjetta pitkin alas lattialle. Näin kerran jo kävikin, sangen nolosti ollessani soittoruokala Käpygrillissä; kännykkä varomattomasti taskuun ja lähtiessäni tiskille, tunsin miten luuri valui koipea pitkin saappaanvarteen.

Olen kuitenkin 35-vuotias toimitusjohtaja ja liikemies eikä arvolleni ole sopivaa kökkiä korttelipubin lattialla onkimassa firman puhelinta buutsista. Pahinta olisi jos jotkut hipsterit näkisivät ja alkaisivat matkia käytöstä. Puolet Suomen nuorista kulkisivat iPuhelin kumisaappaassa. Hirveää.

Asian voisi pragmaattisesti ratkaista ostamalla uudet housut, mutta kaltaiselleni herkälle taiteilijalle tämä ei ole vaihtoehto. Kaupoissa on ryysistä näin joulun alla ja mieltäni kirvelee vieläkin vuonna 2013 Prismasta ostetut Jaamekset, joiden persaus kului kolmessa viikossa puhki. Olin humalassa hukannut vielä ostokuitinkin joten sinne menivät nekin 35€.

Olen yrittänyt antaa ymmärtää eri tahoille, lähinnä isoille vaatetusalan toimijoille, että heidän olisi kannattavaa sponsoroida minua vaatteilla ja vastineeksi voisin antaa heille somenäkyvyyttä, esimerkiksi nuorison suosimassa Instagrammissa. Toistaiseksi olen jäänyt vaille sponsoridiilejä ja sanoisin, että nykyiset farkkuni kestävät korkeintaan 1-2vko jonka jälkeen joudun menemään housuostoksille ja minulla ei todellakaan ole ostohousut silloin jalassa vaan ostobokserit. Ellen paikkaa nykyisiä pelihousuja lätkäerkalla.

Lopuksi vielä kuva arkkivihollisestani, oravasta jonka olen nimennyt Herra Persenaamaksi, eli HooPeeksi. HooPee syö kaikki talipallot mitä laitan linnuille ja kun yritän hakata ja tökkiä sitä harjanvarrelle, väistelee tämä kuin paraskin ninja ja säksättää latvustosta mitä profaaneimpia herjoja oravakielellä. Lisäksi HP:lla on pr-hommat hoidettu helvetin hyvin, läheisen koulun lapset pitävät nimittäin minua pahiksena ja oravaa hyviksenä.

Hyvää alkanutta työviikkoa kaikille.

Herra Persenaama