Schimanski-Platte mitt rot-weißen

Seuraava mättö on Sedältä apinoitu resepti, Setä oli ollut happovuosinaan Böörliinissä käymässä ja kolmen päivän viemärissä sekoilun jälkeen (à la "Der Dritte Mann") löytänyt nakkiputkan, eli spudarin eli snägärin.

Annos on kuulemma jonkinlainen klassikko, tosin en netistä hakemalla ihan heti löytänyt mitään.

Normaalistihan ruokablogeissa on siistejä kuvia...

Kuulemma saa snägäriltä kuin snägäriltä, vaikka sitä ei listassa mainittakaan. Kyseessä on currywurst-ateria ranskalaisilla, ketsupilla ja majoneesilla. (rot-weißen).

Oma versioni kuuluu näin;

Ensin tehdään vähän majoneesia itse ja ripeästi, jota tuunataan ½ Naga Morichilla, ½ suolakurkulla ja ruokalusikallisella nagasinappia tai tavallisella sinapilla.

Lisäkkeeksi chilihapankaalia; Lisää Rasilaisen hapankaalirasiaan 1 kokonainen rocoto (Turbo Pube) ja anna tekeytyä pari tuntia.

Frittaa ranskalaiset. Kahdesti...

Paista braatwurstit tai currymakkarat. Tai vaikka molemmat!

Lyö kaikki lautaselle, tirsuttele majoneesia ja ketsuppia niskaan. Syö sylistä, olutta hörppien, samalla ääneen naureskellen ja saksankielisiä iskulauseita* huudellen.

* Donnerwetter!
   Zum Teufel!
   Prima!
   Wunderbar!
   Deutschland über alles!
   Französisch sind Hunde!
   Achtung! Spitfire!
   Blitzkrieg!

Rocoto-sipulimunakas

Otetaan kaksi sipulia (tai yksi isosipuli)
1 Turbo Pube
5 munaa
1tl Paprikajauhetta
½ tl suolaa
ripaus sokeria
½ tl puna/valkoviinietikkaa
1 rkl vettä
Reilu hyppysellinen emmental-raastetta.
50g voita

Viipaloi sipuli, heitä voi pannulle. Kuullota sipulia pisteeseen jolloin se on liki makeaa, lisää viipaloidut Turbo Pubet ja hauduttelu vielä hetki.



Sekoita muut ainekset kipossa ja kippaa pannulle. Nostele massaa munakkaan reunojen alle niin, että se kypsyy nätisti. Alenna lämpöä hyvissä ajoin ja yritä kääntää munakas ympäri. Jos tuntuu, ettei tämä onnistu, riko rakennetta rohkeammin. Taita ja leikkaa, tarjoile!

Chilien tulisuus ja Scovillen asteikko

Itse chilejä kasvattavana ja niitä päivittäin syövänä ihmisenä olen kiinnostunut näiden "tulisten paprikoiden" tulisuudesta. En huvittelumielessä paiskaa kourallista Intialaisia supertulisia chilejä kitaani vain todistaakseni kuinka mahtisonni olen (se hoituu juhannuksen känniuimareissulla..), enkä myöskään ymmärrä ihmisten ylenpalttista kiinnostusta saada aina syötyä sitä tulisinta ja eniten. Kun tarjoan chiliä vierailleni (jommallekummalle jonka onnistun puijaamaan jollain verukkeella hämyluolaan) on kuitenkin kiva tietää kuinka tulista suunnilleen on tarjoamassa. Keltainen Fatalii, Naga Morich tai Trinidad Scorpion sellaiselle suuhun joka kieltäytyy jo valkopippurista niin puhutaan suurinpiirtein murhasyytteestä..

Chilien tulisuutta mitataan Scovillen asteikolla, sen on kehittänyt Wilbur Scoville ja asiasta voi helposti lukea wikipediasta lisää; http://fi.wikipedia.org/wiki/Scovillen_asteikko

Scovillen asteikossa on tosin pari heikkoutta.

1. Se ei aukene kenellekkään. Ihminen joka puhuu kaikista chileistä "turkinpippureina" ja on maistanut tasan kebab-mestan etikkajallua ei varmasti osaa suhteuttaa tuota 4000 SHU (=Scoville Heat Units) määrää johonkin Habaneroon, joka on helposti yli 100 000 SHU:ta.

2. Chileissä on erilaisia voimakkuuksia, jopa saman pensaan hedelmät voivat olla keskenään hyvinkin erivahvuisia. Sitäpaitsi kun mennään yli 400 000 SHU:ni, niin kipu voittaa kaikki makuelämykset, vaikka chili ei vaikutakaan makuhermoihin. Verrattaessa 1 200 000 SHU:n Naga Morichn tulisuutta 1 400 000 SHU:n Trinidad Scorpioniin, on vertailu suurinpiirtein samanlaista kuin vasaran vastaanottaminen päähän neljännestä tai viidennestä kerroksesta. Eroa on kuitenkin 200 000 yksikköä!

Olenkin kehittänyt (kaiken muun ohessa...) kymmenportaisen asteikon jolla chilin tulisuutta arvioidaan vertaamalla sen aiheuttamia reaktioita arkielämässä. Odotan innolla patentti&rekisterihallituksen päätöstä siitä, voidaanko asia saada virallisen SI-järjestelmän piiriin! Lisäksi tein toisen 10 portaisen asteikon ahkerille chiliharrastajille, eli Chilipäille.


1. Tuleton tai vähän kipristää kielen kärjessä.

2. Lievää poltteen aistimusta. Kaupan chilituotteet, chilimakkarat yms. chiliharrastajien parissa paskaista huutonaurua aiheuttavat einekset.

3. Tulisten makuista, mutta vain suupaloittain. Kebabbipaikan "pepperoonit", Hesen Habapurilainen ja pizzan päälle saatavat säilykejallut. Keskiverto suomalaisella ns. "saatanallisen poltteen raja" kulkee kolmosessa.

4. Tulista. Normaali tabasco, yli kymmenen tippaa lihapiirakkaan on liikaa, se on pilalla. Suuta korventaa, tarttee toisen oluen pizzan kanssa.

5. Mausteista. Etnisissä ravintoloissa ruoka pilataan kun siitä tehdään niin "kuumaa", "väkevää" ja "mausteista". Juotavaa kuluu, mutta kovimmat vetävät lautasen tyhjäksi. Marjanpoimijoilla dödö pettää ja tulee paskat housuun.

6. Polttaa. Etnisen ravintolan annos mutta tilaten siten, että "tulisuutta" korostetaan, eli siis tuplatulinen. Tätä ei tilaa kuin porukan pelle tai macho. Naama punoittaa ja hikeä pukkaa nenänpielistä. Jos keskiverto Amican-linjastolounas-suomalainen erehtyy tilaamaan tällaisen, niin asiasta saadaan lukea lehtien yleisöosastolta.

7. Seiska on jo aivan liian tulista keskiverto kalpeanaamalle. Annos jää syömättä ja sitä pitää päivitellä kuuluvaan ääneen. Jos tuote on pyytämättä ja yllätyksenä näin tulinen, asiasta melko varmasti tulee oikeusjuttu!

8. Yskittää, hikoiluttaa. Ei pysty puhumaan, kädet heiluvat.

9. Oksentelua, kouristelua.

10. Kuolema.

Sitten Chilipäiden asteikko.

1-2. Yhtä tulista kuin sokeri.

3. Tabasco, joka on hyvänmakuista etikkaa - ei chilikastiketta.

4. Habataba tai Amazon extra hot. Hyvää mutta saa laittaa ainakin desin, että Grandiosassa olisi havaittavaa tulisuutta.

5. Jalapeño, raaka Aji Cristal leivän päällä.

6. Astetta tykimpiä tuoreita chilejä safkassa, chinenseä.

7-8. Chilejä raakana kitusiin, oman toleranssin mukaan. "Normaali"-ihmiset katsovat kuin hullua.

9. Habanerot ja muut miedot "lasten chinenset".

10. Naga Morich, 7-pod, Trinidad Scorpion MB.

Capsicum Lanceolatum kukkii

Lievää hihkumista näyttöpäätteen tällä puolen, uskokaa tai älkää.

Villi ja uhanalainen Capsicum Lanceolatum on kukkinut jo kohta kuukauden. Tosin erittäin varovaisesti, kukka tai kaksi kerrallaan. Ne ovat aina tippuneet varsineen. Noin viikko sitten meillä oli täällä Helsingissä melkoinen myrsky ja siirsin amppeleissa hurjasti keinuneet kasvit sisälle. Olosuhteiden muutos ilmeisesti virkisti amppelissa virunutta rehua ja kukkia on nyt useita. Eräs kukka on tiputtanut terälehtensä, mutta kukkavarsi on jäljellä. On erittäin mahdollista, että kotiseudullaan uhanalainen chili pukkaisi hedelmän tähän maailmaan. Jälleen siemeniä harrastajille. Olen säännöllisen epäsäännöllisesti räpsinyt kuvia tästä veijarista, yhdessä olevat terälehdet, tarkat syvänvioletit laikut ja räyhäkkäät calyx-hampaat kukan takana varressa tekevät tämän kasvin kukista yhden suosikeistani. Kukka on harmittavan pienikokoinen, mutta sitäkin kauniimpi.

Kuvien seuraksi siteeraan pari riviä Kotiteollisuus-yhtyeeltä.

"Mitä puiden takana heitä odottikaan?
Niin kaunis kukka
Jota ei osaa sanoin kuvailla"















Edit; Bloginpitäjän huomio 27.8 myös tuo kuvassa näkyvä kukkavarsi kuihtui pois, eli ei marjoja tulossa..

Rapeita alkupalahässäkkäjuttuja

Jäi eiliseltä safkalta fajitas-lettuja ja jallusiivuja yli....No jos totta puhutaan, niin tämä resepti on varastettu Sedältä, paitsi että Setä käytti nachoja..

Leikkaa fajitasletut 16 osaan.
Nostele pellille.
Nostele jokaiselle chilisiivuja, etikkajallut käyvät paremman puutteessa..
Ripotettele juustoa ja chipotletabascoa päälle!

Lyö uuniin 225 astetta ja pidä näitä..öh..alkupaloja siellä kunnes ihanan rapsakoita! Suomeksi sanottuna siis "pari minuuttia". Anna jäähtyä hetki. Popsi vaikka pikasalsaan dipaten!

Mitäs skeidaa se meidän poika on taas....pizzaa?

Pikasalsa

Kylmä tomaattikastike vaihtelevalla tulisuudella syntyy minuuteissa, kelpaa lisäkkeeksi tai vaikka torkkuvan anopin päähän kaadettavaksi.

Pikasalsa;
3 tomaattia
2 pientä sipulia (tai yksi isooo...)
4 valkosipulinkynttä
1 limetin mehu
1 tl sokeria
½ suolaa
2 rkl oliiviöljyä
Mustapippuria
chiliä maun mukaan
Turaus tomaattipyrettä

Kaikki siihen, nyt jo legendaariseen, litran rosterimittaan ja sauvasekoittimella sileäksi. Snobit ja ne jotka haluavat salsastaan hivenen paksumpaa kalttaavat tomaatit, kuorivat ne ja käyttävät pelkän hedelmälihan ilman siemeniä.

Chilifest Finland

http://www.chilifest.fi/

Tampereella on jonkinlaiset chilitukkien festarit. Muistakaa käydä ihmettelemässä!

Tofua, kookosta ja tomaattia

Nyt ollaan vahvasti taas kaukoidän suunnalla.. Tarkoitus olisi saada aikaan jotain padan ja keiton välimaastosta. Oma nälkä sanelee aika paljon!

Paketti tofua, eli sellainen nyrkinkokoinen pala.
2 rkl kookosrasvaa
2 dl kookoskermaa
Pikkutölkki tomaattipyreetä
1 sipuli
5 valkosipulinkynttä
2 tl vahvaa currya
2 tl paprikajauhetta
1 tl sokeria
2 tl riisiviinaetikkaa
1 tl korianteria
½-1 pss pakastewokkivihanneksia
Tuoretta chiliä, itse tein isomman setin ja käytin mm. Scotch Bonnetin, pari Cili Coronongia ja yhden PI:281429n. (Jos lähi-K-marketistasi saa kotimaisia Naga Moricheja niin suosittelen lämpimästi.)
2 rkl inkivääritahnaa
1-2 nuudelilaattaa
1 dl pakastekatkarapuja

Heitä kookosrasva kattilaan sulamaan, otetaan taas se sotilaskypärän kokoinen kiulu. Pilko valkosipulit, sipulit ja chili. Ryhdy freesaamaan kuumassa rasvassa.

Älä kärtsää edellämainittuja, jossain vaiheessa voit lisätä tomaattipyreen ja mausteet (+sokerin). Freesaile näitä hetkinen ja lisää sitten n.½litraa vettä (voit käyttää myös kasvislientä jos tuntuu siltä) ja etikka. Lisää kookoskerma ja kuumenna. Lisää wokkivihannekset ja odottele kunnes pata alkaa kiehua.

Nyt seuraa tärkeä kohta; jos laitat vain yhden laatan nuudeleita saat keittoa. Kaksi tai useampia, saat pataa. Lisää nuudelit poreilevaan soosiin ja hetken perästä kuutioitu tofu. Kun nuudelit ovat kypsiä, ota lämpö pois ja kippaa katkaravut sekaan. Niitä ei ole syytä kypsennellä yhtään enempää kuin pakko.

Kotimakkara eli makkara itse tehden ja nyt entistäkin paremmin!

 Faijalle nöyrä kiitos parannetusta reseptistä!

Tässä olisi uusin versio bratwurstista :

- 2 kg luutonta possunkylkeä, saa olla kamara mukana.
- 2 pkt pekonia
- 20 g perunahiutaletta
- 2 dl kermaa
- 1 dl lihalientä, palasta tahi itsekeitettyä
- 5 g pomeranssinkuorta
- 5 g raastettua muskottipähkinää
- 5 g jauhettua valkopippuria
- 1 rkl liquid smokea
- 35 g merisuolaa

- Possun suolta 1 pkt / stockman 11 €

Suolipaketti pannaan yöksi likoon kylmään veteen, kannattaa avata matolajitelma.

Läski leikataan sopivankokoisiksi suikaleiksi ja ajetaan lihamyllyn isoimmalla reikälevyllä pekonin kanssa kahteen kertaan, ja lopuksi hienoimmalla reikäversiolla kertaalleen.

Massa sekoitetaan hyvin mausteiden, kerman ja lihaliemen sekä perunahiutaleiden kanssa tasaiseksi tahnaksi, käsin tai koneella, liossa olleisiin suoliin lasketaan vettä ja ne kerätään lihamyllyn makkarapursottimen päälle, ei kannata tehdä mitään alkusolmua vaan jättää 10 - 15 cm tyhjää suolta suuttimen ulkopuolelle.

Makkaramassaa aletaan syöttää lihamyllyyn, otetaan vastaan varoen ettei suoli repeä ja syötetään massaa suoli täyteen.

Kun suoli on lähes täynnä massaa, vedetään se irti syöttösuppilosta ja jätetään vuokaan odottamaan loppukäsittelyä. Samalla tavalla täytetään loput suolet.
Kun suolet ovat täytetyt, niin kostein käsin hierotaan suolia jotta siellä oleva ilma lähtisi pois ja massa tasaantuisi suoleen. Kun haluttu tiiviys on saavutettu, niin tehdään makkaroita pyörittelemällä suolta, nakit voi sitoa kiinni lintunarulla, kannattaa aloittaa keskivaiheilta ja edetä päitä kohti, niin ilma poistuu samalla.,

Sitten vaan makkarat sopivina pötköinä grilliin, tai pakastimeen, alkuun mieto kypsennys ja lopuksi rapea pinta.

Kotimakkara eli makkara itse tehden

Pidettiin faijan kanssa makkaratalkoot, päätettiin tehdä yksi perusmassa ja jakaa se kahteen osaan; "Currywurst goes dönerkebab from ruåtsi" ja "*sti chiliä". Huomautan toki jos tässä vaiheessa, että reseptistä tehtiin liki heti parempi ja paremmin toimiva versio, se julkaistaan muutaman heruttelupäivän jälkeen.. ;)

Perusmassa

3 kg possunkylkeä, kamara ja läski mukana.
2 pkt Keviniä (eli pekonia)
1 kg naudanpaistia
6 kpl isoja yksikyntisiä valkosipuleita

Ajetaan ensin krouvilla terällä, sitten kerran vähän hienommalla. Massa saa jäädä vähän rakeisemmaksi, kun ei käytetä mitään sitomaan sitä.

"Currywurst"
2 kg perusmassaa
20 g suolaa
5g valkopippuria
10 g curryä
2dl kermaa

Yleiskoneessa sekaisin ja suoleen!

"Chilimakkara"
2 kg perusmassaa
4 x jalapeñoa
1½ x habaneroa
1 x 281429
2 dl kermaa
25 g suolaa
10 g savustettua paprikajauhetta
11 g paprikajauhetta
8 g jeeraa eli juustokuminaa

Yleiskoneessa sekaisin ja suoleen!


Syöpötellessä tehtyjä havaintoja joiden perusteella ensi kerralla korjataan;

Currywurst:
- Ihan ok, suolaa tuli liian vähän, sitä olisi voinut olla 5-10g enemmän.
- Curry ei ihan maistu tarpeeksi, sitä olisi voinut laittaa tuplasti ja 50/50-suhteessa hot ja mild curryä
- 5-10g korianteria olisi myös tehnyt hyvää, kuten myös n.5g muskottia.

Chiliwurst:
- Liian vähän chiliä (minun mielipide), sopivasti chiliä (faijan mielipide), VETTÄ! (naapurin koemaistajan mielipide).

Esikeitimme makkarat, mutta ei kiehuvassa vedessä vaan hiljaa varovasti poreillen, kypsiksi ennen grillausta, koska osa makkaroista pakastettiin. Keittämisen huono puoli on rasvan irtoaminen, eli makkarat kuivuvat. Vaihtoehtoisia kypsennystapoja olisi suora grillaus tai höyryttäminen, jolloin osa rasvasta jäisi makkaraan. Seuraavaan erään (joka tehdään joskus 2014 jälkeen....) kokeillaan todennäköisesti karkeasti pilkottua sipulia, paprikaa ja perunahiutaleita kosteuden ylläpitämiseksi. Makkarat pitää muistaa pistellä tikulla, etteivät ne repeä. Tai räjähdä....

Suolen saa "pursotussarveen" ehkä parhaiten, kun suppilo mansetteineen irroitetaan koneesta, suoli venytetään reunan yli ja ryhdytään varovaisesti laskemaan vettä suolen läpi, samalla myös kaikki kierteet oikenevat ja suolen saa suhtkoht suoraan.

Kookosmuhennettuja kasviksia

Tai jos tämä ohje menisi jonkun omnipotentin laitosruokalan Virallisen Paskanjauhannan Reseptit-kirjaan, niin resepti kuuluisi nasevasti "Lämmin kookoskasvislisäke". Hyi helvetti!

Yleensä en julkaise reseptejä, joita en ole itse kokeillut. Selatessani  erilaisia ruokablogeja interneteissä, havaitsen aina välillä, että blogissa kirjoitetaan ei ainoastaan kokeilemattomia reseptejä, mutta myös sellaisia reseptejä jotka ovat suoraan kopioitu! Yleensä vielä toisesta ruokablogista! 

Noh, kuulemma "kierrätys pelastaa maailman."..

Tämän suhteen ei tarvitse olla niin tarkka, aloita bataatista sillä ne on yleensä vitsin isoja. Kun tiedät minkäkokoinen bataatti on hallussasi, tiedät suhteuttaa muut veget niihin.

Bataatti
Pari perunaa
Lanttu tai lanttua
Porkkana

Kaikkea karkeasti saman verran, paitsi porkkanaa. Sitä vähän vähemmän. Voit laittaa sipuliakin, jos uskallat!

Kuutioi kaikki 2cmx2cm kuutioiksi.

Heitä kattilaan n.150g voita ja tilkka öljyä. Ryhdy kärventelemään kasviksia ja kun ryhtyvät ottamaan väriä, lisää purkki tai kaksi kookosmaitoa. Jos kasvisten kokonaismäärä on noin puolet 4-litran kattilasta (samankokoinen kuin armeijan kypärä) niin sanoisin, että tölkki kookosmaitoa ja purkki kookoskermaa. Keitetään kypsäksi, maustetaan suolalla, pippurilla, ripauksella curryä ja mahdollisesti taas limettimehulla. Jos uhkaa kiehua kasaan, niin lisää vettä hanasta.

Itse en tosiaan ole koeponnistanut tätä, mutta ystäväni "Masi" on ja kuulemma on hyvää.

Valkosipulikermaperunat

Valkosipukermaperunoissa on yksi (tai kaksi) tärkeää pointtia.

1. Sitä valkosipulia pitää tosissaan OLLA, sitä pitää laittaa kuin naapurin pojalle konsanaan!
2. Käytä OIKEAA KERMAA, se kasvisrasvapohjainen valkoinen litku on oivaa apuainetta jos tahtoo saada sankan savupilven vanhan pakettiauton taakse. Syötäväksi se ei kelpaa!

Tutuiltani olen kuullut, että suurin ongelma vuokaperunoissa on niiden hidas kypsyminen ja vaikea maustaminen.

Höpö höpö, kermaperunoiden teko on yhtä helppoa kuin jaloilleen kuseminen, ellei peräti helpompaakin!

Kahden tai kolmen ihmisen lisäkeperunat syntyvät näin;

1 kg kiinteähköjä perunoita, siikliä, puikulaa tms. (yleensä merkattu vihreällä).
10+ valkosipulin kynttä
2-3 dl kuohukermaa (riippuen vuoan muodosta)
Oliiviöljyä, voita, mustapippuria ja suolaa.

Pese perunat ja viipaloi ne kuorineen n.3mm siivuiksi. Mandoliini on helkkarin kätevä mutta leikkelekone miehekkäämpi. Onnistuu myös veitsellä. Viipaloi perunat suoraan isoon vatiin jossa on kylmää vettä. Valuta vettä, kunnes ylenpalttinen tärkkelys huuhtoutuu pois -> vesi on kirkasta.

Hienonna valkosipuli todella, todella, hienoksi.

Freesaa perunasiivut kolmessa neljässä erässä pannulla, käytä oliiviöljyä ja nokare voita. Juuri ennen kuin perunat rupeavat saamaan väriä, lisää valkosipuli jotta sekin ehtii paistua vähäsen. Mustapippuroi ja suolaa jokainen erä, muista että perunat "imaisevat" suolan maun kypsyessään joten voi käyttää sitä vähän reilummin. Freesatut pottuerät voi kipata suoraan passeliin uunivuokaan.

Kun kaikki perunat ja valkosipuli on kierrätetty pannun kautta vuokaan, kaada kerma pannulle jotta se kuumenisi ja imisi itseensä lopun valkosipuliöljystä. Tällä välin voi perunat tasoittaa vuoassa. Kippaa kuuma kerma perunoiden päälle ja nosta vuoka kuumaan uuniin. 180'C ja vajaa kolmisen varttia. Parinkymmenen minuutin kuluttua voi perunoita käännellä.

Gin & Tonic - tarjoiluehdotus

Uuuuhh..I'll kill the cat..

Sitruunoita drinkkeihin? Itse tykkään ajatuksesta, mutta ottaa päähän ostaa koko sitruuna ja käyttää siitä neljännes, vaikka minä käytännöllisesti katsoen elän gin&tonicilla... Sitten niitä kuivia sitruunoita löytyy viikkojen perästä...

Seuraavan kerran kun käyt automarketissa, osta iso nippu luomusitruunoita! Pese ne huolellisesti, lohko ja pakasta. Puolen vuoden drinkkisitruunat aina käden ulottuvilla ja plussapuolena vielä se, ettei tarvitse gin&toniccia blandata hanavedellä jääpalojen muodossa!

Luomusitruunoiden kuorista syntyy sitäpaitsi herkullista limoncelloa!

Aamiaisjytky

Grrrr...

Tämän safkan nimi on mahtipontisesti aamiaisjytky. Sternolla oli ruokalaji nimeltä Jytky ("Fatty" lontoonkielisenä versiona). Tämäkin menee kategoriaan krapularuokaa! Leipää, lihaa, chilimajoneesia, kananmunaa yms.

Kuutioi nauta (paistia tai ulkofilettä, rahamiehet duunaa tämän sisukasta samalla kun höylätty tammi palaa takassa...) max sentti-kertaa-sentti kuutioiksi, mausta suolalla ja pippurilla.

Siivuta yksi tai kaksi sipulia ja kuullota ne rapeiksi sekä makeiksi, nosta lautaselle syrjään.

Paista nautakuutiot kuumalla pannulla voissa nopeasti. Siis todella nopeasti ja todella kuumalla pannulla. Tarkoitus olisi, että jokainen kuutio on medium sisältä! :D

Sekoita karamellisoituneet sipulit ja paistetut kuutiot ja ryhdy paistamaan kananmunia, mausta ne suolalla, pippurilla ja tabascolla.

Paahda hyvälaatuista maalaisleipää, oikein isoja paloja!

Kasaa aineksista leipiä, päälle chilimajoa. Nautitaan kuuman ja vaffan kaffen kera.