Ihmisten tekopyhyys naurattaa

Tykkään naureskella ihmisille, se on erittäin palkitsevaa. Tänään nauratti, näin koronapandemian aiheuttaman lentomatkustuskrapulan aikaan sellainen konsepti, että vielä viisi viiva kymmenen vuotta sitten oli aivan normaalia, hyväksyttävää ja jopa suotavaa, että kovimmat ekovihreät osoittivat rakkauttaan planeettaamme kohtaan matkustelemalla runsain mitoin ulkomaille.

Krääsätavarakauppojen vakiomyyntihittinä oli erilaiset maailmankartat joihin pystyi merkkaamaan eri tavoin, kaikki ne maat missä ollaan käyty. Härmäläiset rinkkaselkäiset travellerit imivät eksoottista elämänviisautta aina kaukoidästä Afrikan kautta Väli-Amerikkaan. Netti täyttyi reissublogeista kun sandaaliväki kävi ensin hankkimassa ripulin katuruokakojusta ja kipitti sitten ilmastoituun hotellihuoneeseen uppimaan papukaijan ja bambun kanssa otettuja selffieitä.

Nyt samat tyypit hourailevat kilometriperustaisesta autoverosta. Tietenkin tulee muistaa, että autolla töihin meno on itsekästä ja setämiesmäistä yhteiskunnan kapitalististen rakenteiden tukemista, mutta lentomatka Malediiveille tärkeää selfhelppiä ja itseensä satsaamista.

 

Nynnyhommista sikaliksaa nyhtävät käytäväkiitäjät ovat nyt keksineet kotimaan matkailun, erityisesti veneiden myynti on räjähtänyt kuluneen 18 kuukauden aikana. Jos vielä toissa kesänä lennettiin Surinamiin hakemaan kokemuksia "oikeasta kiireettömästä elämästä", niin nyt samaan hiilijalanjälkeen päästääkseen pitää ymmärrettävästi polttaa venebensiiniä viisisataakaakkisen Mercuryn läpi. Tai mistä minä mitään tiedän.

 

Tekopyhien ihmisten kruunaamaton kuningas on Riku Rantala joka flippasi itsensä parissa kuukaudessa mangrovemetsiä samoilevasta maailmanmatkaajasta ilmaston pelastavaksi wokejeesukseksi. Eikä siinä mitään pahaa ole, kansa kyllä maksaa demagogisesta ryönästä.

 

Tiedevastainen hihhulipuolue Vihreätkin on kovasti brändäämässä itseään Suomen ainoaksi ympäristöpuolueeksi. Vastustettuaan ensin päästötöntä ydinvoimaa kolmen vuosikymmenen ajan.

 

Kaikkea sitä.

Ei kaikkia vanhempia ihmisiä tarvitse kunnioittaa, ainoastaan hyviä tyyppejä

Oli taas mieltäylentävää katsella seniorikansalaisten käytöstä Kaaren Prismassa. Siellä tehdään jotain remonttia, hyllyjä on siirrelty ja lattioita vaihdettu.

Tyylikkäät rouvat, päälle 70vee, etsivät jotain, toinen polkee jalkaa ja huutaa ON TÄMÄ KANSSA SAATANA ETTÄ NÄITÄ PERKELEEN HYLLYJÄ PITÄÄ KOKO AJAN SIIRRELLÄ, MITEN EI JUMALAUTA YMMÄRRYS RIITÄ KAUPPIAALLA ETTÄ TEHDÄÄN KOKO HELVETIN KAUPPA KERRALLA KUNTOON EIKÄ TÄLLÄ TAVOIN KIUSATA ASIAKKAITA!?!??

Aina puhutaan miten vanhempia ihmisiä tulisi kunnioittaa.

Minä kysyn: miksi?

Eläkeläisistä leijonaosa on käytännöllisesti katsoen luku- ja kirjoitustaidottomia, egosentrisiä rasisteja, jotka ovat tuhonneet maapallon, sen ilmaston ja talouden.

Ei se, että luut murtuvat helpommin tai ei pysty enää juoksemaan tee ihmisestä mitenkään parempaa tai kultivoituneempaa. Pässi on pässi, oli syntymäaika kuinka kaukana tahansa edellisellä vuosituhannella.

Ei tarvitse kuin avata minkä tahansa uutismedian Facebook-sivu ja lukea sieltä kommentteja niin johan ropisee kunnioitus vanhuksia kohtaan. Siellä 1940-, -50 ja -60 luvuilla syntyneet hourailevat kirjoitusvirhe per sana-tahdilla miten ilmastonmuutosta ei ole ja vaikka olisikin, niin kyllä minä saan syödä makkaraa joka aterialla, polttaa roskat takapihalla ja pitää autoa joutokäynnillä koska Kiinan hiilikaivokset. Eikä sellaista uutista taida ollakaan, mistä ei saataisi aasinsiltaa maahanmuuttoon. Jos lukee kuukauden ajan putkeen Hesarin kaikki maahanmuuttoaiheisten uutisten kommenttikentät, oppii että 1950-luvulla syntyneet taistelivat Suomen itsenäiseksi Talvisodassa. Ja sitten he maksoivat ihan kaikkien eläkkeet, kahteen kertaan. Ja sitten hallitus tuhlasi ne rahat ja nyt alle 2000€/kk eläkkeet pitää saada verovapaiksi jotta oikeus ja kohtuus toteutuu.

Niin kutsutut suuret ikäluokat puhuvat siitä miten nuoret ovat laiskoja ja pilalle hemmoteltuja. Siis nämä samat ihmiset jotka koronapandemian alkaessa huusivat kurkku suorana miten heidät halutaan tappaa koteihinsa tylsyyteen kun pääministeri toivoi että jos nyt edes pari viikkoa oltaisiin kyläilemättä. Kuulin pari päivää sitten jostain nuoresta joka oli tehnyt parisataa työhakemusta löytääkseen opiskelujen väliin töitä. Parisataa hakemusta. Eikä ne hakemukset todellakaan ole mitään herkkua; täytät sivutolkulla jotain helvetin lomakkeita, joihin pitää ensiksi laittaa liitetiedostona oma ansioluettelo ja sitten seuraavalla sivulla kertoa se sama ansioluettelo auki. Ja näitä ihmisiä haukkuvat laiskoiksi tyypit, jotka ovat rippikouluikäisinä vain marssineet johonkin firmaan tsuppareiksi ja sitten tehneet neljäkymmentävuotisen työuran samassa lafkassa edeten keskijohtoon asti ja siitä eläkkeelle.

The Who lauloi joskus "I hope I die before I get old". Samaistun biisiin, vaikka ei tässä kuolla sentään tartte. Sekin riittää ettei minusta tule kestovittuuntunutta, katkeraa ja ilkeää vanhusta joka mesoaa ruuhka-aikaan ruokakaupassa kuin impulssikontrolliton uhmaikäinen tai yrittää kieltää ympäristötuhoja netissä, tauottaen tekstiä loputtomilla pilkkuriveillä, lauseilla joissa yhdyssanat on kirjoitettu erikseen ja isot ja pienet kirjaimet vilisevät villivapaana.

Sääliksi käy kaupan henkilökuntaa ja asiakaspalvelijoita yleisestikin, he näkevät yhden työvuoron aikana enemmän kyrpiä kuin urologi vuodessa.