maanantai 27. kesäkuuta 2016

Papumössöhässäkkä

Olen varmaan joskus kirjoittanut refried beanseista? Tein niitä joskus, mutta homma kaatui siihen, että sopivia pintopapuja ei oikein meinannut löytyä. Eikä tämä safka koskaan oikein iskenyt omaan makuhermooni.

Viime aikoina olen ostanut Pirkka-sarjan pahvitetroihin pakattuja papuja, niissä tuntuu olevan sopiva määrä tavaraa, ainakin tälle ruokakunnalle.

Tänään ei oikein mikään "oikea" ruoka maistunut ja muistin nämä herkulliset pavut ja vanhan kunnon refried beans-reseptin.

Tarvitaan

1 tetrapakkaus Pirkka ruskeat pavut suolaliemessä
2 valkosipulinkynttä
1 pieni sipuli
Juustokuminaa
Jauhettua korianteria
Savustettua paprikajauhetta
Sitruuna- tai limemehua
Chilisoosia ja chiliä

Aloita hienontamalla sipulit ja chili todella hienoksi silpuksi. Laita paistinpannulle ~50g voita ja lämpöä sen verran että voi sulaa ja voit hellästi kuullottaa sipulit siinä. Kun sipulit eivät ole enää raakoja, lisää hienonnettu chili ja freesaa koko palettia minuutti pari.

Lisää pannulle valutetut ja huuhdellut pavut ja paistele niitä miedolla lämmöllä pari minuuttia. Lisää kuivamausteet ja pyörittele minuutin verran.

Ryhdy sitten paistinlastalla tilsimään papuja mössöksi, tässä menee pieni tovi ja lopputuloksena on todella kinttana mössö joka tarttuu paistinlastaan. Kaada tilsimisen lomassa pari reilua ruokalusikallista sitruunamehua pannulle. Lopulta massa pitäisi saada oikaistua sellaiseksi, että sitä voi maissilastuilla nostella hampaiden väliin, itse kaadoin pannulle LIDListä ostamaani ja mainioksi havaitsemaani Kania/Badia/Dadia (en muista tuotenimeä) chilisooseja, chipoltesoosia ehkä 2rkl ja peruschilisoosia 1rkl. Lopuksi lisäsin ehkä vielä desin verran vettä ja kiehautin koko roskan nopeasti. Lopputuloksena oli sellainen löysän puuron oloinen ruskea "papuhässäkkä" jossa maistuvat pavut, chili, juustokumina ja sitruunan raikkaus. Soveltuu moneen, mutta itse olen syönyt tätä dippaamalla siihen maissilastuja, nachojako ne oli?

Ruokakuvaa ei tietenkään ole. Pärjäilkää ilman.

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Nyhtökauraa !

Innostuin nyhtökaurasta välittömästi luettuani aiheesta, innostun muutenkin kaikesta safkaan liittyvästä mutta nyt innostukseni oli poikkeuksellista sillä olen jo pidemmän aikaa pyrkinyt välttämään tehotuotettua lihaa.

En tässä ryhdy sen kummemmin avaamaan että mistä on kyse, jos et vielä tiedä mitä nyhtökaura on niin katso googlesta tai valmistajan kotisivuilta.

Lyhyesti ja ytimekkäästi se on kaurasta ja palkokasveista tehtyä lihankorviketta, mutta toisin kuin soijarouheella, sen suutuntuma ja yleinen koostumus on lähempänä lihaa.

Nyhtökauraa on tosin pirullisen vaikea hankkia - vielä! Kuulemani mukaan tuotanto lähtee pyörimään isolla mallilla lähitulevaisuudessa, nykyisin tavaraa voidaan toimittaa vain muutamia paketteja per kauppa.

Oman nyhtökaurani sain suosikki K-kaupastani Arabian K-marketista jonka tuotevalikoimaa ja hintatasoa olen toistuvasti ylistänyt polvillani huutaen, kyynelten valuessa silmistäni.

Kuinka sitten pääsin käsiksi tähän (toistaiseksi) harvojen ja valittujen herkkuun? Olemalla tiedostamattani ärsyttävä, käyn tuossa K-marketissa liki päivittäin kaupassa ja kun luin sosiaalisesta mediasta, että tavaraa ryhdytään toimittamaan K-marketteihin, ryhdyin kyselemään sen perään. Sain toistuvasti saman vastauksen, laatikoita tuli 4-12 kpl ja ne myytiin viidessä minuutissa kun kauppa aukesi aamuseiskalta. Ymmärrettävästi punkbändin manageri ei ole kaupassa-asiointikunnossa aamuseitsemältä jos on ylipäätänsä edes hereillä joten päädyin suomimaan kauppiasrukkaa verbaalisesti, syyttäen häntä syrjinnästä pitkätukkaista ja päivisin nukkuvaa kansanosaa kohtaan!

Noh, tarina saattaa olla pikkaisen väritetty mutta villakoiran ydin on kuitenkin se, että parin viikon sitkeän "onkxs tietoo"-kyselemisen jälkeen minulle juhlallisesti ojennettiin paketillinen nyhtökauraa.

Nyhtökaura on hyvännäköistä jo paketissa, siinä on sellainen lihainen fiilis toisin kuin soijarouheessa joka näyttää ihan kissanruoalta. Kampesin välittömästi himaan aarteeni kanssa ja ryhdyin pläräämään nettiä hyvää reseptiä etsien. Päätin yksinkertaisesti paistaa nyhtiksen (keksin jo lempinimenkin sille) voinokareen kera ja maustaa sen siihen malliin, että sen voi lapioida tortilloiden väliin.

Nyhtis paistui nätisti ja tuntui imaisevan enimmät rasvat itseensä, nakkasin mausteseosta pannulle ja hämmentelin hetken ja päädyin kippaamaan pannulle myös desilitran verran vettä jotta saisin huuhdeltua mausteet jotka jäivät kuivina nyhtiksen pinnalle. Heti kun vesi oli haihtunut, sammutin levyn ja jätin nyhtiksen jäähtymään.

Nyhtökauran maku sellaiseen ei ole kovin kaksinen, ei suolainen, ei makea. Ei oikeastaan minkään makuinen. Mutta suutuntuma on kiva, se muistuttaa vähän nyhtöpossua ja broilerisuikaletta.

Fajitaksien väliin livahti salaatinlehtiä, tomaattia, Pirkan chipoltesalsaa, itsetehtyä guacamolea, sipulia, jalapenoviipaleita ja kermaviiliä. Ja nyhtökauraa.

Jepskukkuu. Tuo lihan näköinen on sitä. NYHTISTÄ!

Kaikenkaikkiaan kokemus oli positiivinen, nyhtökaura on mielestäni hyvä tuote. Oikein maustettuna herkullinen, sen suutuntuma on lihaisa, se korvaa varmasti monessa ruuassa jauhelihan, ylikypsän lihan ja broilerisuikaleet eikä sen hintakaan 4,99€/250g ole paha. Onhan se toki tuplasti kalliimpaa kuin jauheliha, mutta tässähän ei ole kypsennyshävikkiä ollenkaan ja koin että tuo 250g vastasi heittämällä 400g jauhelihaa/broilerisuikaletta.

Kaverini Masin sanoin "tätä lisää ja isommat lusikat".