Kyllä juhannus pitää ottaa vakavasti, suomalainen on sosiaalisdemokraattisluterilaisesti lannistettu jo leikkikoulusta asti ja koska mässäysbakkanaalien numero uno, joulu, on tuhottu amerikkalaisella hapatuksella, ei ugrille jää kuin keskikesän juhla.
Suomalaisen elämää pilaavat sellaiset asiat kuin tulovero, ravintoloiden aukioloajat, asiamiespostit, SDP ja maailman kalleimmat autot. Ainoa hetki elämässä toimia kävelevänä keskisormennäyttönä poliittisesti korrektille maailmalle on juhannus.
Juhannuksena ei olla köyhiä eikä kipeitä, verisuonet eivät tukkeudu eikä kenenkään haima pamahda jussina. Joku ehkä hukkuu kustessaan paatissa, mutta yleisesti ollaan sitä mieltä, että on parempi hukkua kuin näyttäytyä virtsat pöksyissä.
New Age-tyypit, hipit ja muut hörhöt uskottelevat itselleen ja muille, että ihmisruumis on temppeli jota tulee vaalia, mutta tämä on ihan höpöä. Totuus on, että ihmisen kroppa on huvipuisto ja sen haltijalla on kaikkeen oikeuttava ranneke. Tässä kiteytyy juhannuksen ydin. Mindfullnessit sun muut joutavat romukoppaan, oikeasti riittää kun istuu kannon nokassa jaloissaan muovikassi jossa on niitä pinttikokoisia oluita, niissä on jokaisessa 0,068dl enemmän olutta verrattuna normaaliin isoon olueeseen.
Juhannus vapauttaa, vain juhannuksena voi juopottelua, alastomuuutta ja kiikkeriä huonekaluja normaalisti inhoava osastopäällikkö istua notkuvassa valkoisessa muovituolissa pelkissä kalsareissaan ja kaataa pinttikokoisesta oluesta päälleen bisseä "helpottamaan rusketusprosessia".
Oma juhannukseni on ns. Kokovartalojuhannus joka alkaa aattopäivän aamuna, loppuu vasta myöhään sunnuntai-iltana ja muistuttaa sattumanvaraisessa kaoottisuudessaan William Friedkinin Sorcerer-elokuvaa, ilman kuorma-autoja ja vähemmällä nitroglyseriinillä. En voi suositella tämmöistä kenellekään, mutta minulla on ollut ihan nastaa.
