Tapaus kasvisruokapäivä

Uutisissa oli äsken, että puolustusvoimien muonitusohjelmaan otetaan ”pakollinen kasvisruokapäivä” kaksi kertaa viikkoon. Tai ei edes kasvisruokapäivä vaan yhdellä aterialla kahdesta tarjotaan kasvisruokaa. Nyt on kuitenkin puhuttu kasvisruokapäivästä ja paska on osunut tuulettimeen.

Kuten kaikessa julkisessa keskustelussa, ääripäät ovat eniten äänessä ja keskustelu kärjistyy. Paras tapa käsitellä asiaa on ottamatta osaa keskusteluun ja mennä vaikka kävelylle tai lukea perhonsidonnasta.

Tapaus kasvisruokapäivä on herättänyt nyt lähinnä sellaista keskustelua, että Pentti Virtanen Simpeleeltä, joka näitä stereotyyppisiä lippispäisiä metabolisen oireyhtymän hankkineita ja elämänkoulun käyneitä, tietää, että pupun ruoan (sic) syöminen tekee ihmisestä homoseksuaalin, joka haluaa kieltää moottoritiet ja rakentaa Simpeleen Teboilin tilalle minareetin jossa koulutetaan itsemurhapommittajia.

Toisessa ääripäässä ovat nämä, jotka unelmissaan kutsuvat itseään ja kaltaisiaan ”hyviksiksi” ja joita minä kutsun ihan keskellä päivää ”puupäiseksi pottakampausjengiksi”, tätä jengiä ovat nämä Päivö-Sinikka Aamuruskonkajo Vähätalo-Hyppyriliukumäet Helsingistä, jotka osaavat kertoa, että ensi viikolla koittava maailmanloppu voidaan estää vain jos me kaikki menemme nyt maakuoppaan syömään raakoja nauriita.

Jälleen kerran totuuden kertominen on sälytetty minun ennestään kuormitetuille harteilleni. Olkaa vaiti te vähämieliset Penat ja Päivö-Sinikat, te ette tiedä mitään.

Kun puolustusvoimien kasvisruokapäivää perustellaan ilmastonmuutoksen torjumisella, kyse ei ole siitä että kinkkukiusaus ilman kinkkua vähentäisi hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Vaikutus on marginaalinen, olematon. Kun otetaan huomioon esimerkiksi puoluslaitoksemme kaluston polttoainekulut, voidaan jo vähän naureskella ”lihattoman” ruoan ympäristovaikutuksille. Muistan omilta varusmiesajoiltani Zil -maastokuorma-auton. Se veti vaatimattomat 100l/100km. Ysikasia. Siis litra per kilometri. Panssarivaunut vasta bensiiniä nielevätkin, tekniikkaan perehtymättömille voin kertoa, että Leopard 2A4-6 panssarivaunu hörppää maastosta riippuen 300-500l per edetty sata kilometriä. Lentokoneet kuluttavat vielä enemmän.

Mutta, nyt menee syvälliseksi. Miksi intissä on sitten kasvisruokapäivä?

No kuunnelkaapas, tämä on simppeli juttu. Kun idiootit lisääntyvät ja jonkun pitää tehdä heidän kasvattamattomista idioottikakaroista yhteiskuntakelpoisia ihmisiä.

Tendenssi on, että aikuiset ensin hankkivat lapsia ja ovat sitten naama kiinni instagramissa sillä välin kuin kakarat kasvavat. Kasvatus ulkoistetaan ensin leikkikoululle, sitten peruskoululle, sitten jollekin muulle koululle ja lopuksi intille. Ei ole mikään vitsi, että uudet varusmiehet eivät esimerkiksi osaa sitoa kengännauhoja tai kuoria perunoita. Siis 18-vuotiaat miehet. Puolustusvoimissa moni kokee ensimmäistä kertaa jotain säännönmukaisuutta elämässään, pitää herätä tiettyyn aikaan ja mennä nukkumaan tiettyyn aikaan. Intissä opitaan liikkumaan ja tietysti myös syömään, oikeaa ruokaa eikä pringlesejä ja kokista.

Kun siellä muonituskeskuksessa on välillä hyvää kasvisruokaa, saattaa ikäpolvi ikäänkuin vahingossa tykästyä ajatukseen, että ruoka voi olla jotain muutakin kuin kuollutta eläintä. Siitä lähtee muutos ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Onko teillä miesten kokoja? Ei ole, me myydään vain S- ja M-kokoja.

Mistä miehet ostavat vaatteensa? Kysymys ei ole retorinen vaan ihan oikea. Mistä Miehet ostavat vaatteensa?

Olen eletyn elämäni varrella tullut siihen lopputulokseen, että vaatteiden osto, mikäli sijoitut ruumiillisissa mitoissasi Gaussin kellokäyrän mediaanin yläpäähän, on silkkaa arpapeliä ja niiden kauppojen lokaatiot, joissa myydään muutakin kuin ”naisten ja lasten kokoja”, on esoteriaa sen puhtaimmassa muodossa.

Tänään hain töiden puolesta lieden Tammiston Gigantista ja samalla päätin katsastaa XXL:n ja Budget Sportin tarjonnan sukkien, juoksuhousujen sekä boksereiden suhteen.

Luonnollisesti aloitin Giganttia vastapäätä olevasta XXL:stä.

Heti kärkeen tajusin, että kaupan nimi on harhaanjohtava, ellei jopa suoraa vittuilua. XXL:stä ei nimittäin löydy tuotteita jotka olisivat koko XXL. Jopa XL-kokoisen tuotteen löytäminen tästä hallista, jossa henkilökuntaa edustavat alati pirtsakat ja energiaa pursuavat tyttöset ja poikaset urheiluvaatteissaan.

Aloitin sukkaosastolta. Ensimmäiset koot 28-32, menin hyllyjä eteenpäin kunnes tulivat koot 36-40, jatkoin toivioretkeäni hyllyä eteenpäin. Se loppui kesken. Menin hyllyn toiselle puolelle, siellä oli räkeissä futuristisen näköisiä reppuja. Palasin sukkaosastolle ja kelasin tuotteet jälleen läpi.

Isoin sukkakoko oli 40.

40.

Minulla on viimeksi ollut koon 40 sukka 12-vuotiaana. Väitän etten ole ainoa.

Etsin käsiini yhden näistä myymälässä sojottavista sporttitontuista ja kysyin, ovatko mahdollisesti MIÄSTEN KOOT jossain erillisessä hyllyosastossa, tai peräti jossain isojen poikien XXL-urheiluliikkeessä – XL-XXL -liikkeessä?

Ei, kuulemma miesten ulkoiluvaateosastolla on isommat koot. Sinne siis.

Lönkätän hehtaarihallissa eteenpäin purjehduskengissäni ja punk-bändin fanipaidassa, saan katseita muilta asiakkailta, mutta en välitä, sillä minä etsin numeron 46 merinovillaisia juoksusukkia eikä mikään saa minua pysähtymään.

Pian löydän ”miesten osaston” jossa karamellivärein koristellut juoksuvaatteet roikkuvat suloisessa sekamelskassa. Onneksi henkilökunta ei tullut kysymään mitkä näistä vaatteista saisi olla, sillä olisin suorasukaiseen tyyliini vastannut ”ei mitään, tosimies ei näytä jumalauta Candy Kingiltä”.

Pienen hakemisen jälkeen löysin KOLME PARIA merinovillaisia sukkia koossa 43-46. Sekä yhden hyllyn takaa, housujen välissä oli kuuden piikin räkki Niken juoksusukkia samoissa kooissa. Sukkia oli melkein yhteensä kymmenen paria. Niitä sukkia joita oli kokoluokassa alle 40 oli kymmeniä tuhansia.

Housuja en arvannut katsella. Ne olivat värikkäitä ja trikoomallisia. Ja jopa tamperelaiset tietävät millaisen päällä trikoo on ruma.

Seuraavaksi kampesin Budget Sporttiin. Jos XXL oli kuvottavan vihreä värimaailmaltaan, edusti Budget Sport ilmiasultaan jotain, mikä olisi Tikkurilan värikartassa nimellä ”Skitzofreniaoranssi”.

Painelin ”miesten” osastolle ihmettelemään ja tulin samaan lopputulokseen kuin XXL:ssä; näiden halpakauppojen kokosysteemi oli täysin hakusessa. Isoimmat koot olivat L ja vastaavasti sukissa 44. Onneksi en tarvinnut kenkiä, sillä itku olisi tullut.

Mieleni teki hakea henkilökunnan edustaja ja kysyä, pääseekö jonkin salasanan tai salaisen kädenpuristuksen avulla jonnekin erilliseen siipeen jossa olisivat Miesten koot. Tosin päätellen siitä kuinka ”iso” Budget Sportin L-koko oli, olisin joutunut tähyämään kohti vaatteita joiden kokoluokitus olisi ollut Gargantua, Behemoth tai Goljatti.

Käytyäni kaikki ei-trikoomalliset juoksuhousut läpi, löysin YHDET jotka olivat sitä kokoa, että menivät päälle. Yhdet koko kaupasta.

Boksereissa isoin koko oli L. Joku oli paketteja availlut ja siinä laarin ääressä venyttelin harmaita ja totesin, että ”jumalaade näähän saattaisi jopa olla oikean kokoiset!”

Kotiin päästyäni avasin pakkauksen ja huomasin, että Budget Sportilla on sama ongelma kuin Tokmannilla: samojen vaatteiden koot ovat erilaiset eri värisissä samoissa vaatteissa.

Virheen havaittuani kohotin Saskia kivennäisvesipulloa Taiwanin halpatuotantoyhtiöille ,sanoin ”voi hitsin pimpura sentään” ja hyvästelin 19,99€ joilla olisin voinut esimerkiksi käyttää viinaan ja olueeseen, sen sijaan että ostin kolme numeroa liian pieniä boksereita.

Että näin taas vaihteeksi. Ja palatakseni kysymykseen, mistä saa Miesten kokoja; en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä en ole mitenkään erikoisen isokokoinen kaveri. Tiedän monia minua isompia kavereita, millaista helvettiä mahtaa vaatteiden osto olla heillä?

ps. Jos haluat ostaa minulta 3 paria mustia boksereita hintaan 10€ niin ota yhteyttä. Päällä ne eivät ole olleet, mutta paketti on kerran pudonnut seinään.