Kauppaan sisäänmeno ja kaupassa ”tuplaaminen”
Kärryä ottaessa tutki sen panttipoletti laitetta kuin apinat kivimonoliittoa elokuvassa Avaruusseikkalu 2001.
Satunnaisia huomioita elämästä, raapustelua harrastuksista ja ei-niin-ryppyotsaisia-ruokareseptejä.
Toyota Hiace vasta kulkine onkin, sohvapenkki, lattiavaihde ja takaveto - kuten Oikeissa Autoissa.
Takapaksi ottaa tonnin verran ja kolmen metrin edestä nyyttiä. Takana kierrejouset, edessä vääntösauvat, ottaa kurvit kuin juna.
Sisällä kaikki on kuskin hallittavissa vaikka rukkaset kädessä, ylellinen verhoilu, high fidelity -äänentoistojärjestelmä ja kojelautaan integroitu tuhkakuppi takaa viihtyisät matkustuskilometrit niin kuskille kuin matkustajalle.
Hyttiin mahtuu papereiden mukaan kolme, mutta oikeasti vain kaksi joten voi hyvällä syyllä jättää sen läskin kaverisi, typerän teinisi tai ärsyttävän anoppisi, kotiin. Tai tunkea ne takapaksiin.
Konepellin alla lepää mahtava voimanpesä, 2,4 litrainen, pakokaasuahdettu, turbodiesel (aina vuoteen 1999 asti luotettavalla etukammiotekniikalla). Kuin isoäidin muurinpata se varaa lämpöä ja käynnistyy kovillakin pakkasilla kuin palmun alta, tästä pitää huolen vielä erikoisvahva startti, tuplapaksuiset startin kaapelit ja kaksi 60Ah akkua rinnan kytkettynä. Auramies menee ehkä töihin volkkarilla, mutta vain sen ansiosta että hiacemies on ensin ajanut antamaan apuvirtaa kansanautoon.
Kun kurvaat paikalle Toyota Hiacella, veivaat ikkunan auki ja heilautat morjekset vasemmalla kädelläsi, sillä kädellä jonka ranteessa on Casion valmistama digitaalikello, tietävät sekä herrat että narrit, että siinä menee menestynyt ihminen joka ei tingi tyylitajustaan.
Tietokone- ja konsolipelimarkkinoilla kuohuu, Suomen 100-vuotissyntymäpäivien kunniaksi parikin eri peliä sijoittuu Suomeen.
Valtaisaa suosiota saanut Medal Of Honor -sotapelisarja kääntyy suomen kielelle ja suomalaiselle teemalle Suomi 100-vuotta juhlavuoden kunniaksi.
Suomen markkinoille tähtäävä peli on nimeltään "Kunnian Mitalli - kiitos 1939-1945" ja sen kohdeyleisönä on erityisesti "isäm maalliset elämän koululaiset", kuten lehdistötiedote kertoo.
"Arcade tyyliseksi sotaräiskinnäksi" kuvailtu peli oikoo hieman mutkia ja ammentaa maailmansa nk. "elämäm koulu -loresta" jossa Suomi on puhdasrotuisen herrakansan tyyssija joka taistelee itsenäisyydestään "jonain hetkenä vuosien 1939 ja 1945 välissä marsalkka Mannerheimin johdolla".
Tarinassa vihollisen roolia näyttelevät mm. neuvostoliittolaiset eli "ryssät", saksalaiset eli "natzit" ja ruotsalaiset eli "homot". Pelattavina hahmoina on alustavien tietojen mukaan ainakin Lauri Törni ja Mannerheim sekä jossain vaiheessa kyborginen terminaattori-Kekkonen, (pelissä tulee jonkinlainen aikahyppy tulevaisuuteen.)
Peliyhtiön lanseeraamassa kahden kentän mittaisessa demossa käydään varastamassa natzeilta Stuka joka lennetään vihollislinjojen yli kotiin, samalla kun Mannerheim on teipannut itsensä toiseen siipeen kiinni jeesusteipillä ja ampuu vihollisia kahdella jatimaticilla samanaikaisesti. Kelpo räiskintäviihdettä siis luvassa!
Toinen toimitusta kiinnostava pelijulkaisu on Soumi ensin -peli joka yhdistelee parhaita paloja The Simsistä, GTAV:stä, Command & Conquerista ja My summer carista. Pelin päähenkilö on luhankalainen patriootti jolle Suomi on rakas kotimaa, mutta lintokodon uhkana ovat suvakit, matut, punavihervassarit ja valhemedia.
Toistaiseksi vielä kehitysvaiheessa olevasta pelistä ei ole tarkkoja lisätietoja mutta ilmeisesti kyse on jonkinlainen avoimen maailman hiekkalaatikkopeli jossa kerätään resursseja suorittamalla erilaisia tehtäviä ja saavuttamalla erilaisia tavoitteita.
Alustavien tietojen mukaan tehtävinä olisi mm. pelin sisäisen facebookin täyttäminen MV-lehden julkaisuilla ja hommafoorumille erilaisten plokitekstien kirjoittamista, pelin sisäinen algoritmi tunnistaa tietyt avainsanat näistä ja demoa testatessa huomattiin, että mikäli kirjoitti esimerkiksi riipaisevan todentuntuisen uhkakuvan jossa Simpeleelle muuttaa 500 "islamisti matua" ja että "sinne rakennetaan 50 minareettia joissa koulutetaan itsemurhapommittajia" antoi peli heti palkkioksi 500 pistettä ja kolme vaakunaleijonakorua.
Keräämällä tarpeeksi vaakunaleijonakoruja saa "rispektiä" eli R-pisteitä, mitä enemmän "rispektiä" sitä halvemmalla voi pelin sisäisen maailman ABC-liikennemyymälästä ostaa olutta ja lenkkimakkaraa. Tämäkään ei aina onnistu sillä ABC-liikennemyymälä on yksi pelin vihollisten satunnainen "spawning point", ABC:llä voi ollakin matuja tai punavihersuvakki joka pitää häätää ennen ostosten tekoa, häätämäinen tapahtuu joko öyhöttämällä tai piereskelemällä.
Strategian vastapainona pelissä on myös toiminnallisempiakin kohtia, kuten vastaanottokeskuksen ikkunoiden kivitystä ja kunnantalon iltamat joissa "Hesasta saapunut punavihersuvakkimädättäjä tulee puhumaan monikulttuurisuuden ihanuudesta", tämä pelin osio sisältää motion capture-tekniikalla toteutettua videokuvaa ja pelaajan on oltava käsi hiirellä valmiina valitsemaan naseva vastaus "suvakin ulinaan". Jos suvakin ulinan onnistuu hiljentämään, antaa peli 1000 pistettä ja viisi vaakunaleijonakorua sekä Kiitos 1939-1945-hupparin (huppari on pelin maailmassa ylimääräinen elämä).
Pelin tavoite on selvitä mahdollisimman pitkään siten että Luhanka on "matuvapaa" alue. Peli pyritään saamaan valmiiksi jouluksi 2017.
| Juustoa tomaateissa |
| Blogisti voisi ihan oikesti opetella ottamaan ruokakuvia |
| Pilkottuja kasviksia ja Koskenlaskijaa |
| Blogin pitäjä voisi tosiaan panostaa näihin ruokakuviin. |
Kyllä juhannus pitää ottaa vakavasti, suomalainen on sosiaalisdemokraattisluterilaisesti lannistettu jo leikkikoulusta asti ja koska mässäysbakkanaalien numero uno, joulu, on tuhottu amerikkalaisella hapatuksella, ei ugrille jää kuin keskikesän juhla.
Suomalaisen elämää pilaavat sellaiset asiat kuin tulovero, ravintoloiden aukioloajat, asiamiespostit, SDP ja maailman kalleimmat autot. Ainoa hetki elämässä toimia kävelevänä keskisormennäyttönä poliittisesti korrektille maailmalle on juhannus.
Juhannuksena ei olla köyhiä eikä kipeitä, verisuonet eivät tukkeudu eikä kenenkään haima pamahda jussina. Joku ehkä hukkuu kustessaan paatissa, mutta yleisesti ollaan sitä mieltä, että on parempi hukkua kuin näyttäytyä virtsat pöksyissä.
New Age-tyypit, hipit ja muut hörhöt uskottelevat itselleen ja muille, että ihmisruumis on temppeli jota tulee vaalia, mutta tämä on ihan höpöä. Totuus on, että ihmisen kroppa on huvipuisto ja sen haltijalla on kaikkeen oikeuttava ranneke. Tässä kiteytyy juhannuksen ydin. Mindfullnessit sun muut joutavat romukoppaan, oikeasti riittää kun istuu kannon nokassa jaloissaan muovikassi jossa on niitä pinttikokoisia oluita, niissä on jokaisessa 0,068dl enemmän olutta verrattuna normaaliin isoon olueeseen.
Juhannus vapauttaa, vain juhannuksena voi juopottelua, alastomuuutta ja kiikkeriä huonekaluja normaalisti inhoava osastopäällikkö istua notkuvassa valkoisessa muovituolissa pelkissä kalsareissaan ja kaataa pinttikokoisesta oluesta päälleen bisseä "helpottamaan rusketusprosessia".
Oma juhannukseni on ns. Kokovartalojuhannus joka alkaa aattopäivän aamuna, loppuu vasta myöhään sunnuntai-iltana ja muistuttaa sattumanvaraisessa kaoottisuudessaan William Friedkinin Sorcerer-elokuvaa, ilman kuorma-autoja ja vähemmällä nitroglyseriinillä. En voi suositella tämmöistä kenellekään, mutta minulla on ollut ihan nastaa.