tiistai 12. huhtikuuta 2022

Menestyjän säästövinkit

Heissutirallaa täältä menestyjien norsunluutornista! Me menestyjät olemme kauhuksemme huomanneet, että huonoksi taloudenpidoksi kutsuttu hirveys on tärvellyt alemman keskiluokan, kuin makkabealainen kulkutauti maurilaisen kylän. Kuinka kammottavaa! Onneksi me menestyjät tiedämme, että huonon talouden voi aina parantaa muutamalla strategisella korjausliikkeellä, olkoonkin että iltapäivä- tai naistenlehdet eivät tässä maailmantilanteessa ole kiinnostuneet doktriineistamme, ne on aina välillä hyvä kerrata.

Elikkä näin säästät rahaa ja korjaat taloutesi, askeleita ei ole montaa ja niiden noudattaminen on todella helppoa.

- Asumiskustannuksia voit pienentää heti maksamalla pois kaikki piilokulut kuten asunto- ja putkiremonttilainat. Yksinkertaista!

- Laita joka kuukausi 1000€ säästöön pahan päivän varalle.

- Mieti voisitko laittaa kakkosasuntosi vuokralle.

- Ulkomailla sijaitsevat loma-asunnot voi laittaa lihoiksi noususuhdanteessa ja niitä voi hankkia lisää jos esim. pandemia tai maailmansota laskee hintoja. Muista, pääoma ei nuku eikä vietä krapulapäiviä!

- Hanki sähköauto ja alat säästämään polttoaineissa heti, mitä isompi ajosuoritteesi on, sitä enemmän säästät. (Protip: Jos ajat nykyisin kaikki matkasi taksilla, säästät vielä enemmän!)

- Lapsille voi myös ostaa sähköautot/mönkkärit niin he pääsevät harrastuksiinsa ilmaiseksi.

- Jos työmatkasi on pitkä, harkitse toisen asunnon ostamista työpaikan läheltä, säästät omaa aikaasi ja autoasi. Tai muuta työpaikkasi viereen, kaupunkien keskustojen asunnot eivät loppupeleissä ole kovinkaan kalliita, varsinkin kun laitat jo 1000€ kuussa säästöön ja lisäksi sähköautosi säästää sinulle satoja euroja joka kuukausi!

- Ruokakauppaan menevän rahasumman saa pudotettua murto-osaan jos syöt kaikki ateriasi ravintolassa, ravintolassa voi maksaa myös omalla tai puolison työpaikan edustuskortilla.

- Mieti voisitko vähentää vuoden aikana tekemiäsi ulkomaanmatkoja, riittäisikö kymmenen päivää Dubaissa selffieiden ottoon sen kahden viikon sijasta?

- Jos työstä saamasi palkka on liian pieni, että voisit laittaa 1000€/kk säästöön tai ostaa sähköauton uutena, kannattaa miettiä työpaikan vaihtamista sellaiseen jossa palkka on kaksin- tai kolminkertainen nykyiseen palkkaasi verrattuna.

- Voit myös ryhtyä yrittäjäksi, menestyneet yrittäjät voivat tienata satoja tuhansia euroja vuodessa. Sellaisilla palkoilla kelpaa alkaa säästämään!

maanantai 11. huhtikuuta 2022

Jeesus ja opetulapset ehtoollisella

Nasaretissa joskus, ehkä.

”Moi mä olen Jeesus, mulla oli pöytä varattuna.”

”26 hengen?”

”Kyllä.”

”Mut teitä on paljon vähemmän..”

”Me kelattiin istua kaikki samalla puolella pöytää…”

”Ei vittu teitä hipstereitä. Menköön nyt tän kerran kun on hiljaista.”

Jeesus opetuslapsineen istuu pitkän pöydän ääreen, kaikki samalle puolelle.

”Eihän tässä ole mitään järkeä” nurisee Pietari. ”Joo tässähän saa huutaa että pöydän toisessa päässä kuullaan!” puuskahtaa Tuomas. Jeesus levittelee käsiään ”Nyt jätkät hei, älkää mogatko tätä nyt, mä vannon että tästä tulee iso juttu että istutaan kaikki samalla puolen pöytää.”

”Helppo olla trendsetteri kun faija on Jumala..” kuiskaa Filippus Matteukselle. ”Mitä vittua te hipit supatatte?” ärähtää Jeesus ”Jos noi paskapuheet ei lopu, niin en tuu teidän synttäreille tekemään taikatemppuja!” Bartolomeus kohottaa kädet ilmaan ja lausuu dramaattisesti ”Voi ei, synttärit ilman että Jeesus tulee ja laittaa ramman kävelemään, miten me selvittäisiin ilman sitä hauskuutta.” Jeesus katsoo Bartolomeusta murhaavasti, nostaa kämmenensä ilmaan ja yksi kerrallaan taittaa sormensa alas, kunnes vain keskisormi jää pystyyn.

Juudas saapuu kompuroiden seurueeseen, kulmakarvoja kohotellaan merkitsevästi. Jeesus sanoo ”No niin brotha J malttoi sitten saapua paikalle, miten meni noin niinku omasta mielestä?” Muut opetuslapset tirskuvat, Juudas on nolona ja selittää, että naapurin roomalaiset kakarat kävivät taas kaatamassa hänen aurinkokellonsa ja koko päivä meni sitten sekaisin. Jeesus pyörittelee silmiään ja huokaisee ”Bruh, whatevö, pääasia että saavuit mestoille. Nyt voitaisiin tilata vähän ehtoollista, TARJOILIJA!” Jeesus napsauttaa sormiaan ja vislaa keittiön suuntaan.

Tarjoilijan saapumista odottaessa Johannes kuiskaa Jeesukselle ”Fyrkat on kaikilla aika tiukoilla sen Genesaretin retken tiimoilta, pystyiskö äijä mitenkään duunaamaa sen viinitempun?” Jeesus elehtii kämmenellään Johannesta hiljenemään ja iskee silmää ”Meitsi hoitaa, no biggie”. Tarjoilija tulee kuuntelemaan Jeesuksen ja poikien tilausta. ”Eli siis kuus rullakebua, neljät pitat, yks kalahamppari ja lopuille keittoa? Sekä iso..” tarjoilijan puhe katkeaa kun Jaakob käsi pystyssä keskeyttää hänet ”Hei mä voisin kokeilla sellaista roomalaista erikoisuutta, litteää leipää jonka päällä on täytteitä ja juustoa, sen nimi on uskoakseni pizza?” Tarjoilija tuijottaa häntä tonnin seteli -ilmeellä, muut opetuslapset pyörittelevät silmiään, joku kuiskaa ”Aina sen pitää esittää jotain erikoista, viime vuonna se oli vegaani, muka…” Jeesuskin hermostuu ja tiuskaisee Jaakobille ”Vittu äijää saa aina hävetä, jos sä haluat sitä pixxaas vai mikä helvetti sen nimi on, niin saat ihan keskenäs syödä sitä. Nyt ollaan viim...öö tavallisella ehtoollisella ja sä saat luvan tilata kunnon israelilaisia ruokia. Tarjoilija, pistä tolle erikoisuudentavoittelijalle yks rullakebu.” Jaakob näyttää nujerretulta, mutta onnistuu puhumaan tarjoilijalle että rullakebabbiin laitetaan kuitenkin pizzatäytteet. Jeesus tuijottaa Jaakobbia ja tekee käsillään kurkunleikkauseleitä.

Tarjoilija käy tilauksen uudestaan läpi ”Kebabbia, kolme keittoa ja sitten iso amfora….vettä?” tarjoilija katsoo Jeesusta joka näyttää syylliseltä kuin kettu kanatarhassa, ”Vettä. Mutta siis sähän olet Jeesus?”

”Juuh”

”Mikset vain tilaisi viiniä ja maksaisi siitä?”

Jeesus näyttää pöyristyneeltä tämän vihjailun äärellä ”Siis..vihjaatko että minä tilaisin ravintolassa vettä ja muuttaisin sen viiniksi jollain mustalla magialla säästääkseni rahaa??? Eihän siis se ole edes mahdollista!” Tarjoilija näyttää hyvin, hyvin kyllästyneeltä ”Viimeksi kaksi viikkoa sitten markkinoilla muutit ihmisten kaivovettä viiniksi pikkurahaa vastaan. Siitä oli uutisissakin kun jengi riehaantui pitämään breakdance-skabaa keskellä markkinoita, Aharonin ja Yithron myyntipöydät menivät säpäleiksi ja jonkun ihokas revittiin.”

”Heh, hyvä bileet” pistää Pietari tähän väliin ja saa kipakan potkun sääreensä Jeesuksen jeesussandaalista. Tarjoilija jatkaa ”Pyydän, jos otatte pelkkää vettä” mulkaisu ”Niin jättäkää edes ruhtinaalliset tipit. Ravintola-ala on kusessa kun kuningas Herodes tapatti koko ikäpolven tulevia opiskelijoita, jotka normaalisti olisivat täällä ryypiskelemässä sapatin aattona.” Jeesus ja opetuslapset laskevat pennosensa yhteen ja päättävät tilata puoli amforaa viiniä ja pari isoa vesikannua ja jättää ruhtinaallisen tipin.

Lähtiessään tarjoilija kiittää Juudasta piikin pois maksamisesta, tämä herättää kummastelua opetuslasten kesken, sillä Juudas on tunnettu tyhjätasku ja alati pummimassa dinaareja opetuslapsiveljiltään. Jeesuskin ihmettelee ”Hei J-män, mistä jäbä on gillaa hoitanut, toissa päivänä kun oltiin temppelissä dokaamassa, niin jouduin koko ajan taikomaan jäbäleissönin vedet viinileissöniksi ja illan päätteeksi vielä heittämään pari kuparirahaa että pääsit aasikyydillä himaan sammumaan.” Juudas näyttää vaivaantuneelta mutta keskustelu katkeaa kun pöytään tuodaan viiniä ja vettä. Persaukisimmille kaadellaan vettä ruukkujen täydeltä ja heti kun tarjoilijan selkä katoaa keittiön ovesta, Jeesus naksauttaa sormiaan ja lausuu taikasanat ”abrakadabra jippii” ja opetuslapset juovat pitkiä kulauksia keskinkertaiseksi kyykkyviiniksi muuttunutta vettä.

”Gracias Jésus!” lausuu Simon ”Mut miksi tää vesi muuttuu aina tämmöiseksi taxfree-musteeksi, eiks joku shampanja tai arvoviini olisi parempaa, ikäänkuin samalla vaivalla?” Jeesus muljauttelee silmiään Simonille ”Vittu mä samalla vaivalla taion sulle aasinkorvat jos toi kyseleminen ei lopu”, hän ryystää nautinnollisen siivun ruukustaan ja jatkaa Juudaksen grillaamista ”Niin siis mistä sä fyrkkaa sait eilisen ja tän päivän välissä? Sullahan oli aika iso piikki täällä?”

Pietari heittää väliin ”Niin aika huomattava, sun viime synttäreiden piikki oli samassa piuhassa ja se oli melkein kolmekymmentä hopearahaa..” Juudas rummuttelee hermostuneena pöytää sormillaan ja tuijottaa kattoon, leikkien kuuroa. Jeesus tuijottaa häntä ”Kuule J-män sä et taida olla ihan kondiksessä, äijä hikoo kun Norman Bates äitienpäivänä, darra tai sit jäbä salaa jotain. Täst puhutaan vielä!”

Tarjoilija tuo ruoat pöytään, annoksia jaettaessa Jeesus ohjeistaa opetuslapsia ”Ette sitten mällää sooseja päällenne, yks tuttu kundi tulee tekemään tästä meidän safkaamisesta taulun.” Pietari ähkäisee ”Kiva homma Jesse hei taas, olisit voinut vähän varoittaa niin mä olisin laittanut mun paremman kaavun päälle..” Jeesus viittaa kädellään hänet hiljaiseksi suu täynnä kebabbia.

”Mhmmm.. jätkät hei tää on hyvän näköistä kun me ollaan kaikki samalla puolen tätä pöytää.”

”Typerän näköistä…”

”Pää kiinni.”

sunnuntai 27. maaliskuuta 2022

Kuningas Alkoholi

Se alkoi sydämen rytmihäiriöistä ja on nyt johtanut tähän, että minusta on tullut entistäkin sietämättömämpi. Olen ollut noin kaksi kuukautta aivan raivoraittiina ja tarkoitus olisi jatkaa tätä uutta normaalia, joka on siis vanha normaali, koska ei kukaan synny lasi kädessä vaan uusi normaali koittaa teini-iässä, kun kokeilunhalu ja ikätovereiden paine ajaa maistelemaan alkoholia.

Mitä on tämä etyylialkoholi, joka yksinkertaisesta rakenteestaan huolimatta heittelee meitä ihmispoloja yhdestä viiteryhmästä toiseen? Niin, niitä on kaksi. Ne jotka juovat ja ne jotka eivät juo. Tiedän etanolista ainakin kolme asiaa: Se on myrkyllistä, sen nauttimiseen ei ole mitään syytä ja se on kallista koska sitä on keksitty verottaa aivan tolkuttomasti (koska se on riippuvuutta aiheuttava päihde). Nämä ovat varmoja, ehdottomia faktoja ja etanolin kannalta ikävästi negatiivisia. Voisinko keksiä kolme positiivista asiaa alkoholista? Voisin helposti, mutta ikävä kyllä ne olisivat vain keksittyjä juttuja. Kyseessä on kuitenkin päihde, jonka psykofyysiset vaikutukset ovat kiistattomia. Jos alkaisin kehumaan viskiä tai punaviiniä, pitäisi minun äärimmäisen mustavalkoisena ihmisenä samalla kehaista kuinka työpäivä on kiva nollata haistelemalla kontaktiliiman ohenninta, loma on loma vasta kun voi rännittää heroiinia ja vaipua unohdukseen tai kuinka mättöpizza vasta maistuukin hyvältä, kun on ensin polteltu hasista.

Kuinka moni lopettaisi kadulla moikkaamisen, jos saisin sellaisen ihmisen maineen joka viihdekäyttönä haistelee tixomattia tai lomallaan käyttää kovia huumeita? Aika moni, veikkaan. Päihteidenkäytössä meitä ohjaavat sosiaaliset normit, yleinen moraalikäsitys ja viime kädessä Suomen laki. Ei liimaa haistele kukaan, paitsi aivan pohjalla oleva. Huumeet ovat laittomia, ihan varmuuden vuoksi, vaikka väitän että jos heroiinia saisi apteekista ilman reseptiä, sitä ei käyttäisi juuri kukaan. Alkoholia sen sijaan saa kuka tahansa käyttää, sitä saa vetää posket lommolla kunnes maksa ja haima sanovat poksis ja naama punoittaa kuin vesimelonin sisus, kunhan vain käytös muuten pysyy sosiaalisten normiemme sisällä. Oikein reippaasti alkoholia käyttävät eivät edes humallu parista juomasta, toleranssi on kasvanut. Tätä pidetään hyvänä asiana ja ääni kunnioitusta täynnä puhutaan ”hyvästä viinapäästä”.

Alkoholijuomat on markkinoitu meille todella hyvin, niin hyvin että hälytyskellojen tulisi soida kaikilla. Brenkku sopii erityisesti juhliin, mutta myös arkeen koska se tekee arjesta juhlan. Tämä sama analogia tosin tuhoaa koko juhlan käsityksen, sillä jos jokainen päivä (=arki) on juhlaa, niin mitä silloin ovat juhlat? Vastaan itselleni: juhlat ovat se kun vedetään vielä enemmän. Huppu himmeäksi, monot vinoon, pleksit, naamat, turvat ja nelivetokännit, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jos nykypäivän startup-pöhinähengessä miettisi kuinka alkoholin lanseeraisi, niin kyllä tarpoisi syvissä vesissä. Markkinoille pitäisi saada tuote joka on logistisesti hankala, maistuu pahalta ja jonka sivuvaikutus, eli humalatila, teknisesti ottaen on vaarallinen myrkytys. Vastikään keksityn alkoholin saisi markkinoille korkeintaan puhdistus- ja desinfiointiaineeksi, sen juomiseen kurkusta alas suhtauduttaisiin samoin kuin maalinpoistoaineen syömiseen.

Puhdistus- ja desinfiointikäytön lisäksi etanoli tekee meidän arjesta juhlan ja auttaa jaksamaan elämän pikku vastoinkäymisiä. Pari kolme kuukautta kun malttaa olla raivoraittiina, huomaa että nämä elämän pikku vastoinkäymiset, joihin iso lasi rieslingiä auttaa, ovat sellaisia että lyö varpaansa pöydänjalkaan tai pudottaa haarukan lattialle tiskikonetta täyttäessä, suomeksi sanottuna pikkujuttuja. Niitä ei edes huomaa, ellei ole kuukausien ja vuosien ajan järjestelmällisesti pilannut yöuniaan lipittämällä alkoholijuomatuotteita ja samoin opettanut kehoaan, että aina kun ketuttaa, saa alkoholia. Mitään vastoinkäymisiä tai stressejä alkoholi ei poista, se saattaa poistaa ne mielestä, lykätä käsittelyjonossa taaksepäin, mutta mitään se ei poista. Auto pitää edelleen siivota, laskut maksaa ja ruokakaupassa käydä. Hälyttävää on jos alkoholia menee ei siksi, että tulisi hyvä olo vaan että paha olo menisi pois, laittomien päihteiden kanssa tämä on jo varma merkki riippuvuudesta. Aina voi kuitenkin lohduttautua sillä, että maailmassa ei ole mitään sellaista hommaa, mitä tarvitsisi tehdä alkoholin kanssa, ihan kaiken voi nimittäin tehdä raittiina ja selvin päin, paitsi ryyppäämisen.

Alkoholi on arkipäiväistynyt tavattomasti ja toinen trendi alkoholin tiimoilta on naisten lisääntynyt juominen. TV-sarjojen, elokuvien ja sosiaalisen median audiovisuaalisessa tykityksessä on ihan luontevaa, että viini virtaa vapaana. Se on menestyneen, itsevarman ja itsellisen naisen merkki. Kun pitää vähän luksusta saada arkeen, napataan jostain viinilasi tai pullo. Samppanjaa juhliin ja drinkkejä kun ollaan radalla bilettämässä.

Mielenkiintoista on myös havaita kuinka naiset juovat hatutukseen. Kun hermo menee (usein miehiin ja usein syystä), marssitaan baariin ja sormia napsauttamalla saadaan iso lasi viiniä, joka nielaistaan huikalla, ilman että harjoiteltu bitch face-ilme laantuu hetkeksikään. Voidaan olla suhteellisen yhtä mieltä siitä, että kuka tahansa muu joka vetäisi lounasaikaan 1½ annosta alkoholia kolmessa sekunnissa siksi, että on hetkeä aikaisemmin menettänyt hermonsa, olisi aivan täysi alkoholisti, mutta huolitellussa meikissä ja tyylikkäässä jakkupuvussa oleva naispuolinen salaryman, joka nykäisee 16$ chardonnayn ykkösellä alas, on itsevarma ja voimaantunut.

Miesten juominen on edelleen hyvin sosiaaliseen tasoon sidonnaista, parempi väki kiskoo viskiä jäillä ja juntit kaljaa. Americanassa on myös hauskaa se, että viinipullon tilaava ihminen on jokseenkin normaali, mutta kuusi olutta kerralla tilaava on alkkis. Viinaakin voidaan tilata prikallinen porukalle, vaikka silloinkin alkoholia tulee useampi annos per henkilö, kyse on kuitenkin bilettämisestä. Sitä paitsi americanasta olemme oppineet, että voimakaskin humala haihtuu minuuteissa kunhan juo vahvaa mustaa kahvia ja kävelee ympäri olohuoneen sohvapöytää.

Uni on elintärkeää ihmiselle ja alkoholi vaikuttaa unen laatuun merkittävästi, nimittäin merkittävästi huonontaen sitä. Niin sanotut yömyssyt toimivat vain Agatha Christien romaaneissa ja ehkä hyvin nuorilla ihmisillä, me keski-ikäiset olemme menetettyjä tapauksia ja vaellamme itsepetoksen ja romantisoidun alkoholikulttuurin tiellä. Viski ei lämmitä pakkaspäivänä, konjakki ei estä turistiripulia, gintonic ei auta lentopelkoon (se auttaa kyllä siihen pelkoon, että pitäisi lentää selvin päin) tai lasillinen portviiniä takaa hyvää unta, ellei kyseessä ole järkyttävä krapula. Silloin alkoholi lykkää liskodiskon ja hikisten lakanoiden alkamista muutamalla tunnilla. Toivon todella ettei kenenkään alkoholiharrastus etene näin pitkälle. Mielikuvat elävät vahvasti yhdessä läträilyn kanssa, ihmiset puhuvat kuinka tietyt alkoholijuomat eivät heille sovi vaikka kyse on lähinnä kahdesta asiasta, mausta ja annostelun tarkkuudesta. Samaa huttua saa kuulla jos kyselee ihmisiltä autoista, kyseessä on pyörillä varustettu laatikko jolla päästään pisteestä A pisteeseen B ja autoissa on erilaisia ominaisuuksia, joiden keskinäisellä vaihtelulla sen hankinta perustellaan. Auto on kuitenkin ensisijaisesti liikkumisväline, seuraavaksi munanjatke ja vasta kolmantena tulevat lasten turvaistuinten isofix-kiinnitykset ja tavaratilan litramäärät, joita ensiksi tarjoillaan perusteiksi. Me ihmiset rakastamme sumuttaa itseämme.

Mutta koska alkoholi on hyvin markkinoitu, se on kiinni elämämme jokaisessa osa-alueessa kuin oksennus samettitakissa. Alkoholijuomien lipittely joka yhteydessä on se normaali ja niistä kieltäytyminen on se epänormaali. Autolla bileisiin tullut voi ottaa yhden tai kaksi, mutta periaatteesta raitis on jenginpetturi. Raittiiden paarialuokan alapuolella on vain rattijuopot, he jotka eivät voineet pidättäytyä siinä yhdessä tai kahdessa jotka oli pakko ottaa jotta suuri enemmistö olisi ollut tyytyväinen.

Raittiina oleminen on kuitenkin hiton helppoa, alkoholi on ensinnäkin kaupassa eli se pitäisi ensin hakea sieltä ja sitten kaataa kurkkuun. Tämä on vähän vitsillä ajateltu, mutta vakavasti puhuen onko mitään järkeä oma-aloitteisesti tunkea elimistöönsä ainetta, joka on haitallista, kallista ja lähtökohtaisesti maistuu pahalta? Jos tätä viimeisintä lausetta lukiessa vähän närästää, voit aina leikkiä, että puhunkin tupakasta enkä alkoholista. Jos edelleen tuntuu ikävältä, saattaa se johtua siitä että tupakoit ja käytät säännöllisesti alkoholia. Jos olet sitä mieltä, että molemmat edellä mainitut tuotteet sekä maistuvat hyviltä, että tekevät hyvää, niin onneksi olkoon! Olet riippuvainen!

torstai 3. helmikuuta 2022

Miksi suomalaiset eivät osaa käydä kaupassa?

 Miksi suomalaiset eivät osaa käydä kaupassa?

Tätä kysyn toistuvasti itseltäni.

Miksi suomalaiset jäävät hieromaan kauppakasseja ostoskärryyn saman tien kun saavat ne kärryt itselleen, me muutkin haluaisimme hei kärryn. Entä miksi jäätte heti heiluriporttien jälkeen pitämään torikokousta koko suvun voimin, että miksi tulitte kauppaan, missä kaupassa olette ja mitä teidän pitikään ostaa. Siellä kaupassa on tuhansia kerrosneliöitä, miksi te aina jäätte ahtaimpaan läpeen tuplaamaan ja estätte meidän mensan jäsenien sujuvan kauppa-asioinnin?

Ja miksi sinne kauppaan pitää tulla koko perheen voimin? Onko elämänne niin helvetillistä, että kauppareissu on ainut hupinne? Oletteko kuulleet alkoholista ja suoratoistopalveluista? Vedätte viikon viiniä bingettäen Gilmoren tyttöjä sohvalla, niin takaan, ettei paljon kiinnosta seistä Prisman vegeosastolla ruman perheenne kanssa arpomassa jotain helvetin perunoita.

Miksi suomalaiset eivät tiedä mitä ovat ostamassa, vaikka tilastojen mukaan ihmiset ostavat aina samaa paskaa. Miksi tuotteita pitää mennä hiplaamaan naama ja perse hyllyssä kiinni, tuote kädessä? Miksi pitää ottaa molempiin käsiin tuote ja yrittää lukea etikettejä samanaikaisesti, vaikka minä näen metrien päästä, että sinulla on jalassa tarralenkkarit, eikä täten kompetenssia lukea kahta etikettiä samaan aikaan.

Miksi suomalaisen pitää saada kärry eteensä, kun ovat kyljittäin hyllyllä, ja näin blokkaavat kaksi metriä sitä hyllyä? Miksi tämä tuotteiden tutkiminen pitää tehdä aina koko perheen voimin? Miksei  kärryä voi jättää parin metrin päähän ja matkan päästä katsoa ”tuolla, tuolla on se rasvaton kurri, jota minä olen ostanut maitona aina!” ja sitten vain hakea sen kärryyn? Sama asia lentoasemalla, koko Ryhäsen perhe on siellä vitun hihnalla bongaamassa matkalaukkuja. Uuniin pitäisi moiset heittää.

Miksi suomalaiset kulkevat suu auki ja persvako vilkkuen kaupan käytävillä, naamat harmaina kuin zombit, epävarmoina minne ovat menossa, kaiken alleen jyräten? Miksei kaupassa voi vaan piipahtaa, miksi sinne pitää tulla viettämään aikaa?

Miksi suomalaiset eivät osaa huseerata kärryjen kanssa. Niiden renkaat pyörivät 360-astetta, se kärry pyörii paikallaan. Ei sillä tarvitse suorittaa kolmeen pisteen käännöstä jos haluaa ne ympäri.

Miksi suomalaiset tuovat lapsensa kauppaan riehumaan ylimääräisen energiansa? Ei automarketti ole mikään Puuhamaa, eikä se teidän ambulanssin ja Leslie-kaiuttimen rististiitoksen lailla huutava lapsi ole mikään erityistapaus, se on vain vailla kasvatusta.

Miksi suomalaisille tulee aina yllätyksenä, että ostokset pitää maksaa kassalla ja pakata itse? Miksi joka jumalan kerta kun minä käyn kaupassa, edelläni on ihminen joka pitää herättää jänisräikällä ja sitten kädestä pitäen opettaa kuinka lompakko kaivetaan esille, tuotteet maksetaan ja sitten pakataan??

Miksi suomalaiset eivät osaa käydä kaupassa? Ei se ole niin saatanan vaikeaa.

perjantai 28. tammikuuta 2022

Gilmoren tytöt, kahdeksas tuotantokausi

 

Jos Gilmoren tyttöjä tehdään joskus kahdeksas tuotantokausi, pelkään ettei se ole tarpeeksi synkkä meille nordic noiriin tottuneilla. Tein paremmin:


Kamera panoroi pitkin Stars Hollown pääkatua, Luken kahvilan ikkunoihin on ilmestynyt kalterit, kadulla on roskia, kujalla näkyy roskavuori, ruosteen raiskaama jäteastia ja niiden takaa jonkun kodittoman pummin jalat. Kaupungin puiston huvimaja on graffitein sotkettu ja sen vieressä joukko kodittomia lämmittelee roskiksesta tehdyn nuotion ympärillä. On kuin jokin näkymätön, ylimaallinen pahuus olisi laskeutunut Stars Hollowhun.


Leikkaus sairaalaan; palanut, siteissä oleva mies makaa sängyllä liikkumattomana. Hän on letkuin kiinni laitteissa, joista suurin osa sanoo ”ping”. Hänen kätensä on kiinnitetty käsiraudalla sängyn kaiteeseen. ”Mhhhhmm” kuuluu miehen suusta tuskin kuuluvasti. Paikalla oleva hoitaja säpsähtää, juoksee ovelle ja sanoo sen ulkopuolella istuvalle poliisille ”hän on hereillä!” Hoitaja lähtee kuuluvasti etsimään lääkäriä samalla kun poliisi ottaa radiolla yhteyttä jonnekin. ”Hän on herännyt”, poliisi sanoo vakavalla äänellä radioon.


Paikalle saapuu lääkäri valkoinen takki lepattaen sekä kaksi etsivää puvuissa. Siteissä oleva mies liikahtaa tuskin havaittavasti. ”Kerro meille mitä tapahtui” kivahtaa toinen pukumiehistä, selkeästi ylempi poliisihenkilö. Potilaan puoleen kääntynyt lääkäri oikaisee itsensä, nappaa stetoskoopin pois korvistaan ja sanoo torjuvasti ”tämä mies on pahasti loukkaantunut, minä vaadin ettei häntä häiritä.” Äänessä ollut poliisi näyttää tuohtuneelta, mutta hänen toverinsa vaientaa hänet ja kysyy lääkäriltä ”vain pari kysymystä, että saamme tutkimukset rullaamaan eteenpäin.” Lääkäri katsoo potilaaseen kerran ja sanoo ”hyvä on, saatte viisi minuuttia.”


Poliisit siirtyvät kahta puolen potilasta ja ryhtyvät tiukkaamaan ”Kerro, kuka on syyllinen sataman verilöylyyn?


….er ..se..” mutisee mies palaneilla huulillaan.


Kuka? Sinä pirulainen kerrot kuka se oli!


…or d..ze..” hapuilee palanut mies, häälyen valveen ja tajuttomuuden rajamailla.


Naapurihuoneessa Lorelai ja Rory Gilmore ovat tulleet katsomaan suvun matriarkkaa, joka on liukastunut pihalla ja venäyttänyt nilkkansa. Naapurihuoneesta kuuluu yhä kovenevaa kielenkäyttöä; ”Mitä sinä sössötät? Kuulostaa keksityltä! KERRO SE NIMI MEILLE!


Emily Gilmore: ”Voi hyvänen aika mitä hössytystä, käykääs katsomassa mitä siellä tapahtuu.


Lorelai ja Rory hipsivät naapurihuoneeseen ihmettelemään kohtausta, poliisit huutavat siteissä olevalle miehelle joka mutisee järjettömänä nimeä, joka ei meinaa rullata kielen päältä pois.


..lor...ose


Kaiser Söze???


Lorelai kohottaa järkyttyneenä kädet kasvojensa eteen, sillä hän on tunnistanut palaneen miehen äänen. Poliisit huomaavat Gilmoren tytöt, keskeyttävät kuulustelun ja kysyvät heiltä tuntevatko he tämän miehen. Arka nyökkäys sen merkiksi, että kyllä he tuntevat.


Lorelai: Kirk yrittää sanoa ”Taylor Doose”.


Palanut mies avaa silmänsä ja katsoo suoraan kameraan.

sunnuntai 23. tammikuuta 2022

Palaamme sisustuslehdestä tutun akateemisen pariskunnan kotiin

 On aika tehdä paluu taannoisen artikkelimme pariskunnan luokse, nimittäin mitä kuuluu akateemiselle pariskunta Jan-Pietar & Sinikka-Paprika Gylleneskorille?

Heidän luksuskoti entisellään, tosin naapureita on ostettu ulos ja ”Casa di Gylleneskor”, kuten kultainen kyltti kertoo, on laajentunut.

Norsunluulla intarsiakuvioitu mahonkiovi aukeaa tuttuun eteiseen. ”Oi tervetuloa!” huudahtaa talon emäntä Sinikka-Paprika ja viittaa apupöydän suuntaan ”Shampanjaa, se on Krugia, köyhäilemme näin arkena!” Hovimestari saapuu paikalle kameran kanssa ja pyytää toimittajaa sekä Gylleneskoreja poseeraamaan. ”Saatte kuvan kehystettynä kun lähdette” kertoo Jan-Pietar ja lähtee pukeutumaan, hänellä on yllään vain nahkaiset kalsarit. Sinikka selittää nopeasti ”Voi tosiaan. HUPSUA! Meidän JP on niin innostunut karibunnahkaisista alushousuista. Hän tilasi juuri viisisataa paria niitä, hän käyttää jokaista vain kerran.”

Vetäydymme olohuoneeseen, jota hallitsee miltei viisimetrinen kultainen patsas Jan-Pietarista tennisasussa, huomaamatta ei jää shortsien lahkeesta polveen asti ulottuva fallos. Sinikan posket punoittavat kun hän kertoo J-Pn tilanneen näköispatsaan eräiden yrityskauppojen jälkeen, ”Samalla päätettiin rakennuttaa talon ulkoseinään parveke, joka on eksakti kopio Lissabonin oopperatalon kuninkaallisesta aitiosta.

Kysyn kuinka koronapandemia on vaikuttanut pariskunnan matkustusharrastukseen kun Jan-Pietar saapuu huoneeseen pukeutuneena Napoleoniksi, sovitellen monokkelia kummallekin silmälle ”Tiedättekö, että karibunnahkaiset alushousut eivät suinkaan ole mukavimmat?” hän sanoo, kaataa konjakkia lasiin ja istahtaessaan sohvalle jatkaa ”mutta ne ovat ehdottomasti kalleimmat!” ja purskahtaa sitten nauruun.

Sinikka kertoo alkuun olleen kauhuissaan matkustusrajoitteista, kunnes muisti että heillähän on yksityiskone. Pandemia ei ole juurikaan vaikuttanut pariskunnan elintasoon ”Sitähän on uutisoitu, että koronapandemian aikana rikkaat ovat rikastuneet entisestään?” kysyy Jan-Pietar ja iskee sitten silmää ”no katsokaas, se pitää paikkansa!” Akateeminen pariskunta nauraa tämän jälkeen katketakseen.

”Jan-Pietar on visionääri ja innoittaja!” Sinikka-Paprika kertoo katsoen rakastavasti Jan-Pietaria, kyyneleet nousevat hänen silmiinsä ”tiesittekö, että J-P kävi kavereidensa kanssa avaruudessa viime vuonna?” Jan-Pietar laskee kätensä vaimonsa polvelle ja toteaa, monokkelit keikkuen ”Kokemus oli upea, meidän varakkaiden osa on uhrautua kalliiden hintojen alttarilla. Se mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa rahvaskin pääsee nauttimaan näistä kokemuksista”

Jan-Pietar vakavoituu vielä enemmän ”Uskon vakaasti, että jossain joku köyhä näki avaruussukkulamme, luuli sitä tähdenlennoksi ja toivoi itselleen parempaa tulevaisuutta. Tämän konkreettisemmin ei voisi ihmisiä innoittaa.”

Kyyneleet kihoavat akateemisen pariskunnan silmiin Jan-Pietarin kauniiden sanojen jälkeen. On aika jättää heidät nauttimaan kopi luwak-espressoja kullatulle parvekkeelleen.

tiistai 28. joulukuuta 2021

Olen maailman hauskin mies

Istuin Terveystalon odotushuoneessa kun käytävältä huudettiin nimeäni, nousin ja lähdin kohti ääntä. Hoitaja sanoi minulle ”Hei, olen Liisa ja olen teidän hoitaja”, vastasin hänelle ”Moi mä olen teidän potilas!” Tuli ihan hiljaista, sitten hoitaja alkoi hihittämään ja odotushuoneessa kaikki alkoivat nauraa.

Ensin otettiin EKG, teeskentelin saavani massiivisen sähköiskun kun lätkät oli kiinnitetty rintakehään ja sydänfilmikone laitettu päälle. ”Voi kuinka minä säikähdin!” nauroi hoitaja.

Sydänfilkan jälkeen käytiin läpi lääkitykset. Hoitaja katsoi koneelta että olisin oikeutettu saamaan influenssarokotteen. Kääräisin hihan ylös, hoitaja haki piikin ”tämä rokote on VaxigripTetra ja sisältää A-influenssaviruksen..” keskeytin hoitajan tykkänään ja heitin ”juu ei tarvitse sen tarkemmin selostaa, kerro vain kenen uuteen maailmanjärjestykseen tähtäävän miljardööriliskoihmisen salaisessa laboratoriossa tämä kokeellinen mielenhallinrokote on kokkailtu, niin tiedän sitten, kenen joukoissa menen zombina ottamaan osaa tunnelisotaan juutalaiskiinalaisia vastaan, Joe Biden vai Bill Gates?” Hoitaja oli monta sekuntia hiljaa kunnes alkoi nauramaan reisiinsä nojaten ja huutaen ”en kestä, kohta on pissat housussa!” Naapurihuoneesta tuli lääkäri kysymään, että onko täällä jokin hätänä? Tyynnyttelin lääkäriä ja sanoin, että ei täällä mitään hätää ole, odotan vain innolla että saan rokotteen joka päivittää neuvolassa saamani mielenhallintasirun 5g-aikaan. Lääkäri putosi polvilleen ja takoi lattiaa nyrkillä nauraessaan, oli kuulemma hauskin juttu koskaan.

Pistoksen jälkeen menin odotushuoneeseen vartiksi. Seurasin, miten kaksi siivoojaa täytti siivouskärryä. Toinen siivooja kysyi toiselta ”otatko kaikki pesuaineet?” Pääsin siihen väliin pistämään ”älä ota, jätä muillekin vähän!” Siivoojat räjähtivät nauramaan niin, että räkä valui pitkin poskia ja koko Terveystalo nauroi mukana.

Tein kunniakierroksen odotushuoneessa heittäen yläfemmat kaikkien kanssa, sitten kävin maksamassa laskun. ”Kuittia?” Kysyi reseptsioonin rouva. Pistin pokkana ”ei tartte kun ei voi vähentää verotuksessa!” Otin pari sivuaskelta odotushuoneen suuntaan ja huikkasin ”kuulitteko, ei kuittia kun ei voi vähentää verotuksessa!” Odotushuoneen eläkeläiset taputtivat ja vihelsivät riemukkaasti, joku lakkipäinen geriatrikko osoitti minua kepillään ja julisti ”tuo poika se pääsee vielä pitkälle elämässä!” Respan rouva nauroi edelleen katketakseen ”te olette sitten hauska mies!

Portaikossa törmäsin muuttoa suorittaviin muuttohenkilöihin, vihelsin huomion ja saatuani sen lausuin ”hei jätkät, ei varmaan tartte paljon salilla käydä tämmöisen päivän jälkeen?” Laatikot laskettiin ja muuttohenkilöt kierivät pitkin lattioita kylkiään pidelleen ”ei helvetti, ei helvetti miten hauska läppä, koskaan ei olla kuultukaan, ei olla edes ajateltu, että nämä hommat kävisivät kuntosalitreenistä!” Nauroin itsekin kun kävelin ovesta ulos joulukuun pimeyteen.

maanantai 20. joulukuuta 2021

Mikä on vikana lapsissa ja nuorissa?

On kyllä vitsit vähissä kun lukee uutisista näitä loppuvuoden yhteenlaskuja alaikäisten tekemistä väkivallanteoista, siis pahoinpitelyistä, tapon yrityksistä ja tapoista. Siihen päälle vielä ne kerrat kun lapsi potkaisee toista lasta naamaan välitunnilla ”koulukiusaaminen”-nimisen leikin varjolla.


Uutisissa on säännöllisesti ministeritasoa myöten väännelty käsiä ja ääneen lausuttu että lastensuojelussa ja muussa ei olla nyt ihan onnistuttu. Joku taisi lausua, että lastensuojelu olisi vallan epäonnistunut, se oli jo vihapuhetta.


Itse kyynisdeppressikkona näen, että ainoa taho joka on epäonnistunut, on niiden lasten vanhemmat, jotka ovat lapsia tehneet ja hoitaneet (sic) asiat sitten sille tolalle, että viikonloppuisin pitää kiskoa päihteitä ja sitten puukottaa kaveria.
Tekosyyksi nuorison väkivallalle on esitetty milloin mitäkin, tässä suosikkini vuosien varrelta: heavymusiikki, amerikkalaiset leffat, tupakinpoltto, roolipelit, energiajuomat, konsolipelit, atsovärit makeisissa ja saatananpalvonta (eli roolipelien pelaaminen). Väkivaltakuvaston jatkuva tulva on aikuisten ihmisten suosikkiselitys sille, miksi nuorten harjoittama väkivalta on raaistunut vuosien saatossa. Tälle ei tosin ole mitään tieteellistä näyttöä, päin vastoin nuoret ovat vuosi vuodelta tiedostavampia ja medialukutaitoisempia, toisin kuin esim. päälle viisikymppiset jotka tuntuvat uskovan mitä tahansa mitä netissä lukee.


Suomalaisen yhteiskunnan suurimpia ongelmia, heti alkoholismin ja monopolisoidun uhkapelitoiminnan jälkeen, on työpaikka- ja koulukiusaaminen. Molempien äärellä hoettu, että ”jotain tarttis tehdä”. Mitään ei kuitenkaan ole tehty, ehkä on lyöty joku työryhmä, komitea tai yhdistys kasaan jonka lopputuotteena työryhmän, komitean tai yhdistyksen kepulaisista koostettu jäsenistö ostaa jokainen uuden mersun palkkiorahoillaan ja puoli vuotta myöhemmin jossain jaetaan koulukiusaamisesta informatiivisesti kertovaa lehtistä jota kukaan ei lue.


Surkeaksi on kieltämättä mennyt jos uutismedian kauppakeskukseen jalkautuneiden toimittajien haastattelemilla nuorilla on kahdenlaisia urasuunnitelmia; verbaalisesti lahjakkaammat voivat alkaa youtuberäppäreiksi ja vähemmän lahjakkaat huumekauppiaiksi jotka myyvät huumehia youtuberäppäreille. Sitten kun kannabis laillistetaan, meille tulee kokonainen ikäluokka työttömiä. Jäljelle jää vain räppi. 


Kannattaa toki ottaa huomioon, että työpaikat joissa näihin asioihin voisi vaikuttaa, eli siellä ministeritasolla ja ylipäätänsä korkealla hierarkiassa ovat sellaisia, että päästäkseen niihin ja pysyäkseen siellä pitää olla ahne sosiopaatti, suomeksi sanottuna sellainen koulukiusaajatyyppi. Yhteiskuntamme suosii kiusaajatyyppejä.


Otsikoissa on välillä, miten suomalaiset vanhemmat ovat maailman uupuneimpia vanhempia. Aivan varmasti ovat, eihän lapsia enää kasvateta vaan niitä palvellaan. Sitten näistä lapsista kasvaa ihmisten sijaan despootteja.

tiistai 14. joulukuuta 2021

Liisa-Marjatan vuosi 2021 oli menestys

Joulu tulla jollottaa ja näin loppuvuodesta ihmiset tykkäävät taas jälleen tehdä tiliä kuluneesta vuodesta, en malttaisi mitenkään odottaa iltapäivälehtien norsunluutornista meille viskottuja ”kannustavia” uutisia, joiden keskiössä on aina neljä-viisikymppinen Liisa-Marjatta, joka päätti downshiftata elämänsä ja rohkeasti hyppäsi pois oravanpyörästä ja jäi kertakaikkisesti tyhjän päälle, ainoina tukipilareinaan eri yhtiöiden maksamat osingot, velaton asunto velattomalla rantatontilla Kuusisaaressa ja Monacossa asuvan ex-miehen maksamat elatusmaksut.


Vain kahden viikon lomailun jälkeen, jona aikana hän opetteli ranskan kielen, päätti toimeliaana naisena tunnettu Liisa-Marjatta tehdä jotain tuottavaa ja hän realisoi osuutensa helikopteritaksifirmasta, sijoitti rahat padelcoiniin, teki rahakkaan exitin ja perusti viisi startup yritystä samalla kun treenasi Ironwoman-kisaan 23,5h päivässä. Juhannuksen seutuvilla viisikymppisiä viettänyt Liisa-Marjatta päätti hemmotella itseään ja osti itselleen viinitilan Ranskasta, nyt kun kaksospojat Jean-Michel (4v) ja Stallone (6,5v) opettelivat myös ranskan kielen kesälomansa kahden ensimmäisen viikon aikana, voikin koko Virtasen perhe jatkossa viettää pitkiäkin aikoja Ranskassa. Siellä, opiskellessaan hygroottis-apulatinalaisen taiteen maisteriksi sekä enologiksi samaan aikaan, Liisa-Marjatta tuumii 470 neliöisen siirtomaatyylisen huvilansa terassilla, että parhaat asiat elämässä todella ovat ilmaisia, tai jos eivät nyt de facto ilmaisia, niin ainakin tosi tosi halvalta tuntuvia, jos olet monimiljonääri.


Eikä nämä uutiset vielä mitään, viimeistään uudenvuoden aattona joku puupää julistaa miten on ”lukenut” neljäsataa äänikirjaa kuluneen vuoden aikana. Voi jumalauta.

lauantai 4. joulukuuta 2021

Lapset kaupassa

Tiedän että kerjään taas verta nenästäni tällä aiheella, mutta mennään. Lapset kauppareissuilla. Ymmärrän, ettei lapsia voi pitää kotona 18 ensimmäistä vuotta, että niiden kanssa pitää mennä kauppaan ja muualle, että niistä kasvaa täysipäisiä toimivia yhteiskunnan osasia. Mutta sitä mä en ymmärrä, että miksi lasten annetaan juosta, huutaa, yskiä ja räkiä ympäriinsä siellä kaupassa? Meillä on hei pandemia sekä influenssakausi päällä, ihan vaarallisia tauteja, tappavia suorastaan.

Tiedän, että tätä lukiessa joku on saattanut kokea muistijäljen, jossa se oma rakas pikku marsipaanipallero on siellä marketissa juossut räkäpallot nenästä roikkuen ja huutanut kuin paloauto ja nyt sinulla on mennyt limbinen järjestelmä täysin tilttiin ja tahdot tulla huutamaan sormi pystyssä kasvoilleni, kuinka olen narsistinen sosiopaatti, joka ei ymmärrä lapsiperhe-elämästä edes alkeita eikä osaa asettua toisen asemaan ja että pitää ymmärtää, että lapsella on syy X, miksi hän tekee kuten tekee.

Kyllä. Ihan varmasti on olemassa ylivilkkaita lapsia ja ties mitä kirjainyhdistelmädiagnooseja syiksi sille, miksi lapset juoksevat ja huutavat. Voin kuitenkin kertoa, että yhdeksänkymmentä yhdeksän kertaa sadasta mikään tämmöinen ei ole taustalla, se sinun rakkauspakkaus ei ole ADHD, ADD, neuroepätyypillinen tai muutenkaan erityislapsi, lapsi käyttäytyy kuin peikko koska kasvatuksessa on puutteita, ihan sama juttu on koirien kanssa, minulla on kokemusta molemmista.

Ja kun te mestarikasvattajat kerran olette niin hyviä käskemään muita asettumaan toisten asemaan, niin hei mites näin; minä olen monisairas riskiryhmäläinen yrittäjä. En usko, että minulla on varaa pitää kaksi viikkoa sairaslomaa. En viitsi edes ajatella jos joudun tehohoitoon viikoksi tai kahdeksi. Se tarkoittaisi todennäköisesti kuukausien kuntoutusta, olisi epävarmaa voisinko edes jatkaa omalla alallani, hommissa joita olen tehnyt neljätoista vuotta. Jos olet nyt asettunut minun asemaani, olisiko kohtuullista, että se sinun ryhmähauta fanittava pikku nöpönenä ei yskisi keuhkojensa pohjalta esteettä tai levittäisi räkäänsä ensin tumppuihin ja siitä kaupan tuotteisiin?

maanantai 29. marraskuuta 2021

Ota rokote, siitä on kiistatonta hyötyä!

Pandemian jyllätessä toista vuotta ja rokotuskattavuuden kivutessa hitaasti ylöspäin saa sosiaalisesta mediasta lukea kiihtyvään tahtiin tietyn kansanosan ulostuloja rokotteiden haitallisuudesta. Joillain onnettomilla yksilöillä on ollut ikävää seurata vierestä kuin jopa kymmeniä ystäviä ja tuttuja on kuollut ”kokeelliseen piikkiin” (sic) ja onhan näitä vaikka mitä, Nicki Minajin serkun kummin parturin kivekset turposivat koripallon kokoisiksi. Jäin aamulla pohtimaan, että kun kerran meillä selkeästi on kaikki vapaus, mutta ei mitään vastuuta, kirjoittaa sosiaaliseen mediaan omien agendojemme mukaisia juttuja, oli ne kuinka keksittyjä tahansa, niin miksi minä en liittyisi joukkoon ja kertoisi vastaavia juttuja, mutta rokotteen puolesta?

Sain toisen koronarokotteen heinäkuussa ja sivuvaikutukset ovat olleet järisyttäviä. Valta- eli valhemedia ei näistä kerro mutta uskon omilla aivoilla ajattelevien löytävän tämän tekstin, se on sitten jokaisen oma asia uskooko vai onko lammas. Bää!

Aivan ensimmäiseksi huomasin hilseen kadonneen tyystin päästäni. Seuraavaksi laihduin monta kiloa ja mahduin jälleen häämatkaltani Alanyan rantabasaarista ostamaani äärimmäisen miehekkääseen ”kolmen suden” t-paitaani. Nyt olen kerrostalokorttelimme Alpha joka saa päivittäin Facebookin messengerin kautta yhteydenottopyyntöjä rintavilta misukoilta.

Kauppareissulla havaitsin, että pystyn tuosta noin vain laskemaan tuotteiden hinnat yhteen. Aiemmin laskin sormillani kaiken. Innostuin asiasta ja kotona tein heti parit matematiikan nettikokeet; matemaattiset kykyni olivat menneet katosta läpi! Menin ylioppilastutkintolautakunnan pakeille ja vaadin saada kirjoittaa matematiikan yo-kokeeni uudestaan. Susipaitani teki raatiin vaikutuksen ja sain yrittää. Vuonna 2002 kirjoitin lyhyestä matikasta magna cum lauden, nyt tuplarokotettuna kirjoitin pitkästä matikasta laudatur plussan! Pyöräilin kokeesta kotiin ILMAN kypärää tai heijastinta ja autot antoivat minulle tilaa.

Olen lopettanut deodorantin käytön, sillä hikeni tuoksuu ruusuilta. Myöskään pieruni eivät haise, sillä ne ovat konfettia nykyään. Lisäksi aina kun moniväristen paperinpalojen ryöpsähdys farkkujeni takasaumasta pamahtaa ilmoille, joku suomalainen voittaa lotossa jättipotin. Vaikka ei pelaisikaan.

Opin puhumaan sujuvaa arabiaa käymällä kerran metrolla Itäkeskuksessa, oli torstai ja hernerokkapäivä joten kaikki samassa vaunussa matkustaneet ovat nyt miljonäärejä. Keksin vessapaperin joka menee telineeseen aina oikein päin, eli ”häntä” huoneen puolelle. Sitten käsikirjoitin viikonlopun aikana 10 uutta tuotantokautta Gilmoren tyttöihin, niiden kuvaukset alkavat ensi vuonna. Presidentti Niinistö aikoo jäädyttää kolmen suden paitani Pressanlinnan kattoon ja linttaan kävelemäni purjehduskengät ollaan julistamassa kansallisaarteeksi.

Ottakaa ihmiset se rokote, se mullisti elämäni!

sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Älä osta mitään turhaa

Black friday ja cyber monday, siinäpä sanapari. Heitän vielä yhden: singles day! Ihania lainasanoja joista pöljempikin tietää, että ollaan edistyksen asialla.


Edistyksen tyrannian alle likistyneinä kiitämme luojaa näistä ”alennusmyynneistä” joita tulee joka koko ajan lisää. Meidän pitää kuluttaa, rahan tulee kiertää ja uutta pitää hankkia. Ne jotka voivat myöntää ostavansa uutta vain vaikuttaakseen rikkailta pääsevät helpoimmalla, me muut joudumme valehtelemaan itsellemme ja muille; vanhassa oli ehkä jotain vikaa (vaikka oikeasti ainoa vika oli ikä) tai sitten uusi on jollain tapaa parempi; ympäristöystävällisempi tai pienempi tai jotain. Edistyksen tyranniasta ovat vapaita vain köyhät ja ideologiset friikit, joille toki nauretaan, että ”köyhä”, mikä on sikäli ristiriitaista että black fridayn ”alennuksia” oikeutetaan myös sillä, että nyt on köyhälläkin varaa ostaa pyykinpesukone joka osaa kertoa kännykälle, että pyykki on valmista. Valtaosa ihmisistä ostaa sen, mikä on tarpeellista, joka tapauksessa. Jo sanan tarpeellinen merkitys aukeaa itse sanassa, se on jotain mitä ilman ei voida olla. Sitten kun tulee ”alennusmyynnin” teemapäivä, ei tarpeellista enää hankita koska sitä on, vaan sieltä ostetaan krääsää tarpeellisen lisäksi.


Kertakäyttöelektroniikka ja pikamuoti ovat myrkkyä planeetalle. On jeesustelua väittää että upouudet jääkaappi ja taulutelevisio tekevät ilmastolle hyvää, koska ne kuluttavat vähemmän sähköä kuin edelliset, yhä toimivat kodinkoneet. Etenkin keski-ikäiset ja vanhemmat miehet ovat kunnostautuneet kiukuttelussa (ns. koliikkiaikuinen-syndrooma) jossa kovaan ääneen puolustellaan omaa vapautta polttaa pihalla styroxia autonrenkaiden sisällä ja olla miettimättä omaa hiilijalanjälkeään, koska Kiinan hiilikaivokset. Ikävä fakta vain on, että jos kännykkäsi, tablettisi, autonrenkaasi, kodinkoneesi (lista on loputon) on made in China niin se vain tarkoittaa, että hiilijalanjäljestäsi suurin osa on Kiinassa. Jos tätä fossiilikapitalismin kulutusjuhlaa ja yltäkylläisyydessä rypemistä tarkasteltaisiin tavalla, missä käyttöesineiden hiilijalanjälki kohdistettaisiin loppukäyttäjään, kaiken reaalikulutuksen lisäksi, niin ei hyvältä näyttäisi. (Kiinaa tulisi muutenkin boikotoida uiguurien ihmisoikeusrikkomusten takia.)


Kulutusjuhlan vastavoimaksi on kehitelty erilaisia konsepteja, kuten konmarittaminen jossa luovutaan kaikesta mikä ei tuota itselle iloa, vaikea keksiä mitään etuoikeutetumpaa toimintaa. Minulla olisi paljon yleishyödyllisempi ehdotus; ei alunperinkään osteta mitään mikä ei ole tarpeellista. Kaikkia hankintoja, erityisesti kalliita kannattaa miettiä tovionko tämä tarpeellinen, tarvitsenko minä uuden pesukoneen vain siksi, että siinä on wifi ja sitten näen älypuhelimestani kuinka pesusyklin viimeinen minuutti kestää vartin?”


Jos pitää tehdä impulsiivisia heräteostoksia niin pullo punaviiniä ja suklaalevy on aina hyvä vaihtoehto.


Kirjoitin alennusmyynnit sitaatteihin, sillä mm. Black friday ei ole alennusmyynti.

sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Luksus-makkarakeitto

Moni voi kysyä, että mitä luksusta voi olla makkarakeitossa? No vaikka mitä, makkaratkin voi korvata Järvenpään Cittarista haetulla kobehärällä, mutta tässä tapauksessa luksuksen tekee desi valkoviiniä. Se ei ole pakollista. Reseptistä tulee kahdelle hengelle kahden päivän ilta-ateria, varaa viiden litran kattila.


Tarvitaan:

1 paketti HK’n Sinistä tai vastaavaa leivosmakkaraa

2 pussia keittojuureksia

Kilo keittoon soveltuvia perunoita (eli Annabelle)

1 iso sipuli

3 valkosipulinkynttä

Desi kaksi valkoviiniä

1,5l vettä

10 mustapippuria

Persiljaa

Voita paistamiseen ja vaikka vähän oliiviöljyä.

Liemikuutiot: 1x kasvis-, 1x liha- ja 1x kanaliemi


Kuori ja lohko perunat, hienonna sipuli ja valkosipulit ja pieni makkarat halutunkokoisiksi paloiksi.

Laita voita (50g) ja ruokalusikallinen oliiviöljyä kattilaan. Lisää sipulit. Kuullottele hyvä tovi maltillisella lämmöllä kunnes sipulit ovat hyvin kypsyneet ja vähän karamellisoituneet. Lisää sitten valkoviini ja keitä kasaan kunnes nesteestä on lähtenyt ainakin puolet.

Lisää juureskuutiot, perunat, liemikuutiot, vesi ja mustapippurit kattilaan. Nosta lämpöä kunnes kiehuu. Keitä kunnes juurekset ovat kypsiä. Paista makkarat pannulla niin, että niihin tulee vähän paistopintaa. Lisää ne keittoon ja huuhtaise pannusta maut mukaan vesitilkalla. Tarkista suolan määrä keitossa ja lisää hienonnettu persilja.

lauantai 6. marraskuuta 2021

Opettele valehtelemaan ja kukista vihollisesi

Lempi-inhokki-ihmistyyppini on ”kilpailija”. Nämä hemmot ja hemmottaret joille koko elämä on sarja erilaisia kilpailuja, joissa mitellään niin tuurin, taidon, ehtimisen kuin kokemisen saralla. Koen suurta vastenmielisyyttä tämmöisiä arjen sankareita kohtaan, varsinkin näinä aikoina kun sosiaalinen media on tuonut nämä heidät aivan iholle.

Kilpailija on aina korvat höröllä ja silmät auki valmiina julistamaan itsensä voittajaksi. Jos joku on tehnyt itse itselleen kotisivut, niin eipä siinä, Kilpailija nimittäin ohjelmoi reikäkorttikoneita jo 60-luvulla. Jos erehdyt laittamaan someen kuvan kotitekoisesta pizzasta, niin johan on tuttu nuija kertomassa, mitä teit väärin ja kuinka heillä tehdään aitoa napolilaista pizzaa reseptillä, joka on 1840-luvulla salakuljetettu jonkun puujalan sisällä ulos maasta ja jos totta puhutaan niin ei muiden edes kannattaisi yrittää pizzan veivaamista. Jos kerrot nähneesi syksyn ensimmäiset punatulkut niin huoli pois, hyvä ystäväsi Kilpailija näki vuoden ensimmäiset punatulkut jo juhannusviikolla ja viimeiset vappuna.

Kilpailijan fillarissa on aina enemmän vaihteita kuin sinulla, hänen autonsa on uudempi ja nastarenkaissa enemmän piikkejä kuin sinulla, hänen mökkinsä on isompi, nettiyhteytensä nopeampi ja hän on käynyt jokaisessa lomakohteessasi viisitoista vuotta ennen sinua. Kilpailija yleni sahan johtajaksi kuusivuotiaana, meni naimisiin jo kaksitoistavuotiaana ja erosi viisitoistavuotiaana. Ennen kahdetta kymmenettä synttäriään hän on jo käynyt kaikilla mantereilla ja kahdesti niissä missä sinäkin. Hän vieritti Sisyfoksen kiven mäen päälle ja kiilasi sen paikoilleen joutessaan, löysi Nooan arkin ja tietää missä Hoffan ruumis on oikeasti. Hänellä on aina enemmän lapsia, lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia kuin sinulla ja jos kysyt kuinka helvetissä minulla voisi kaksikymppisenä lapsenlapsia niin hän kertoo sinulle, että jos olisit yhtä hyvä tekemään lapsia kuin tekosyitä häviämiselle, niin sinulla olisi niitä!

Nämä tämmöiset superkilpailijat vituttavat, mutta eipä hätää sillä Luoja on antanut ihmispololle keinon selvitä epätasaväkisestä ja epäreilusta ihmiskanssakäymisestä, nimittäin valehtelun lahjan.

Kunnon paskapuhe nimittäin kannattaa aina, siitä tulee sellainen mukava lämmin ja pörröinen olo. Viimeksi kun kerroin nähneeni punatulkkuja niin joku pässi alkoi hehkuttamaan, miten oli nähnyt jo ainakin kuukausi sitten niitä. No minäpä sanoin että ”mun faija valmistaa kaikki Suomen punatulkut ja on valmistanut aina, joten kyllä niitä on tullut tähän ikään asti nähtyä, me ostettiin niillä punatulkkurahoilla Belgia pari vuotta sitten. Revi siitä. Köyhä.”

maanantai 1. marraskuuta 2021

Eräänlainen muistokirjoitus

Lokakuun viimeisenä lauantaina Turun Pyhän Ristin pienessä kappelissa pidettiin siunaustilaisuus kaverilleni Janille. Emme olleet koskaan tavanneet, emme edes puhuneet puhelimessa. Nykyaikainen tietotekniikka mahdollistaa ihmisten tapaamisen ilman kohtaamisia, suurienkin välimatkojen yli. Näen tämän rikkautena sillä se mahdollistaa sellaiset ihmiskontaktit jotka ilman viitekehystä jäisivät syntymättä. Minulla ja Janilla ei ollut mitään yhteistä, paitsi sysimusta huumorintaju ja se että molemmat käytämme Twitteriä. Ei näillä nimittäjillä ystävystyisi kenenkään kanssa ”oikeassa maailmassa”, en ainakaan minä.

Kun ihmiset sanovat olevansa suorapuheisia ja rehellisiä, se on kömpelö yritys selittää tekosyillä sitä, että he ovat vailla tapakasvatusta ja tilanteenlukutaitoa. Jan ei koskaan sanonut olevansa suorapuheinen tai rehellinen, mutta sitä hän oli. Hänellä oli tarkkanäköisyyttä maailmaan ja sen kommervenkkeihin tavalla, joka teki selväksi sen kuinka herkkä ja älykäs mies oli piilossa vähän hömelön hahmon takana. Mikään ei ollut Janille pyhää, sanan säilää ei säästelty mikäli tarve oli suomia ulkokultaisia jeesustelijoita ja somehurskastelijoita, eikä verbaalisilta alakoukuilta säästynyt mies itsekään; ”ihmisroska ja syöpäläinen” luki hänen twitteribiossaan. Jos olisit hyssytellyt Jania ja muistuttanut Veikko Lavin sanoin, että jokainen ihminen on laulun arvoinen niin Jan olisi vastannut että ei pidä paikkaansa, jotkut eivät ole edes triangelisoolon arvoisia. Huumoria jonka voimme sallia vain kuolemansairaille.

Koska Jan oli reilu, oli elämä hänelle epäreilu. Ensimmäisen syövän jälkeen tuli masennus ja sitten toinen syöpä. Seurasin hoitojaksojen etenemistä sydän syrjälläni, kun Jan twiittasi huonoista kausistaan, minä postittelin hänelle vitsejä piristykseksi. Synkkiä, suoraan sanottuna ihan hirveitä vitsejä, joita en kehtaa julkisesti toistaa, mutta Jania ne piristivät ”lopeta, en pysty nauramaan enempää kun sattuu niin kovin” ja rivikaupalla hymiöitä. Vastavuoroisesti Jan tsemppasi minua kirjoittamaan vapaa-ajallani, että saisin kirjan valmiiksi, että päästäisiin julkkareihin juomaan kaljaa. ”Olen halpaa ryyppyseuraa, yksi olut ja olen aivan tuhannen päissäni!” hehkutti Jan. Pessimisti kun olen perusluonteeltani, lähetin hieman vajaan käsikirjoituksen hänen luettavakseen sairaalassa, Jan kuittasi pari päivää myöhemmin ”en pysty lukemaan, leikkausarpiin sattuu liikaa kun nauran koko ajan, voi vitun hippi sun kanssas.”

Viimeisinä kuukausinaan Jan päivitteli instagramiin livevideoita, joissa tykitteli menemään aiheiden vaihdellessa kaiken maan ja taivaan väliltä, kirosanojen toimiessa välimerkkeinä. Sairauksiaan hän ei koskaan voivotellut tai ollut muutenkaan katkera kohtalostaan, vaikka vastoinkäymisiä oli vaikka lumikolalla jakaa. Jotain valtavan isoa pilleriä hän joskus esitteli ja tuskaili, että tämmöisiä pakotetaan nielemään, näillähän siirtyy nälkäkin, vaikka soppatorvi on niin hellänä että hyvä jos mehu menee alas. Vaikka videoilla esiintyi kammottavasti laihtunut, kuolemansairas mies, välittyi niistä kuitenkin optimismi ja elämänmyönteisyys, olkoonkin että lauseissa oli viiltävää sarkasmia ja ironiaa ja ne tarjoiltiin kiroillen kuin turkkilainen merimies, kuorruttaen makeimpia kohtia hersyvällä kaiken-kokeneen-ja-nähneen-miehen paskaisella röhönaurulla joka ikään kuin kompastui kurkunpäässä ennen kuin pääsi ulos ihmisten ilmoille.

Kun joku Janin lapsista kohelsi tämän kuvatessa videota, komensi Jan ”herkeäkös metelöimästä siellä kun nauhoitan!” sitten hän kääntyi takaisin kameran ääreen ja kuiskasi ”voit metelöidä sitten kun olen kuollut” ja nauroi kunnes happi loppui.


Jan oli Papa Hemingway, Seppo Heikinheimo ja todennäköisesti Batman samassa henkilössä.


Hyvää matkaa sinne jonnekin Jan!


t. Ystäväsi vitun hippi