tiistai 27. lokakuuta 2020

Hei murskataanko kapitalismi?

 

Somessa tuli vastaan ruutukaappaus jonkun pikkulapsen instagram-postauksesta. Tämä poliittisesti vasemmalla oleva aktiivi kehui uuden kotinsa uutta nojatuolia, jossa kelpaa rötkötellä työpäivän jälkeen ja haaveilla kapitalismin lopullisesta tuhosta.

Jos nyt puretaan vähän tätä kapitalismin murskaamista.

Mahdollisuus tiedostaa erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä ja miettiä niitä laajoina kokonaisuuksina on hieno juttu. Se vaatii asioista selvää ottamista. Siinä helpottaa lukutaito, jonka tarjoaa ilmainen peruskoulu. Sitä tukee ilmainen toisen asteen koulutus. Ilmaiseksi saatua henkistä pääomaa.

Nämä ovat asioita, jotka kapitalismi meille tarjosi.

Kun sinne uuteen kotiin on hakenut kaupasta sen mukavan nojatuolin, niin kapitalismi on mahdollistanut sen. Kuten myös sen nojatuolin kotiin tuomisen. Kun siitä nojatuolista ottaa kuvan älypuhelimella ja postaa sen instagrammiin, on kapitalismi vahvasti läsnä. Vai luuletteko, että älypuhelinten ominaisuudet ja sosiaalisen median kehitys syntyisi vain leikkimielisestä kilvoittelusta eri yritysten kesken? Ei, kyllä se on kapitalismi.

Kun parikymppinen vasemmistoidealisti poseeraa uuden nojatuolinsa kanssa instagrammissa ja puhuu kapitalismin murskaamisesta, on vaikea keksiä räikeämpää esimerkkiä pöljästä haihattelijasta. Ilman kapitalismia kuvasta voisi poistaa asunnon, nojatuolin, poseeraajan ja lopulta itse kuvan. Meillä on maailman parhain julkinen terveydenhuolto, paras ilmainen koulutus ja sosiaaliturva. Missään ei ole koettu sellaista nousua kuin Suomessa 1900-luvulla, sodan ja sotakorvauksien runtelemasta pikkumaasta maailman upeimmaksi paikaksi elää. Tästä kaikesta kuuluu kiitos kapitalismille.

Lapsen tasolla olevat hokevat, että verotus luo vaurautta. En allekirjoita tuota mutta se on varmaa, että kapitalismi mahdollistaa verotuksen. Fakta mikä on tietysti ikävä lapsen tasolle oleville.

Kapitalismissa ei kuulemma tasa-arvo toimi. Jos vaihtoehtoina on valita Pohjois-Korean kommunistinen henkilödiktatuuri, jossa kaikilla menee tasaisesti yhtä huonosti tai sitten Suomen kapitalistinen yhteiskuntajärjestys jossa epätasa-arvoa on lähinnä ihmisten kuvitelmissa, niin väitän ettei kukaan valitse P-Koreaa. Onneaan tasa-arvon kanssa voi myös mennä kokeilemaan kivikauden tasolla olevissa uskonnollisiin fundamentalistivaltioihin.

Kapitalismi pitää kuulemma murskata, koska se ei toimi. Minun mielestä se toimii helvetin hyvin. Kellään ei kuitenkaan ole ehdottaa parempaakaan. Haihattelijat puhuvat tosissaan siitä, että Lenin olisi voinut vapauttaa Suomen ja että kommunismi on oikea tie. Kommunismista on hienoja kokeiluja, Neuvostoliitto, Itä-Saksa, Kiina ja Venezuela. Pelkkiä katastrofeja kera törkeiden ihmisoikeusrikkomusten.

Entäs sitten jos kapitalismia ei olisi? Olisi vaikka se kommunismi? Kuinka sujuisi uudesta nojatuolista ilakointi? Olisit itse tehnyt kykyjesi mukaan jonkin istuimen jolla keikkua ja jos oikein tuntisit ylpeyttä siitä, voisit kirjoittaa kirjeen sille ainoalle kaverillesi joka ei ole kuollut (vielä) kylmään ja nälkään, jossa kehaiset istuintasi. Sitten voisit kävellä lähimpään postiin josta kirjeesi toimitettaisiin valtion virkamiesten tarkastettavaksi ja se päätyisi kaverillesi joskus.

Jos nyt ei kuitenkaan murskattaisi kapitalismia.

torstai 15. lokakuuta 2020

Kotivaran keräännyttämisestä

Koronapandemia on muuttanut minut perinpohjaisesti. Aiemmin kotoamme löytyi kriisin varalle paketti näkkileipää, jonka parasta ennen päivä oli kolme presidenttiä sitten, tölkki hernerokkaa ja taskulamppu.


Nyt on sapuskaa. Kaapit täynnä. Kotivaran kerääminen on saanut minut oivaltamaan paitsi sen, että kauppaan ei aina pääse mutta myös että kauppaan ei ole pakko mennä. Se kun on niin kovin vastenmielistä.

Mikäli äkillinen ”lock down” tulisi, olisi kotini kuin linnani ja herkuttelisin välimeren sardiineilla ja kreikkalaisilla lihapullilla kuin jokin kaapparilaivan orjakauppiaskapteeni. En välttämättä viikkoja, mutta ainakin pari päivää.

Ylipäätänsä kaltaisilleni haaveilijoille, joka on lukenut liki jokaisen seikkailu- & meriromaanin mitä suomen kielellä on ilmestynyt, tämmöiset kriisitilanteisiin valmistautumiset hoituvat kuin vasemmalla kädellä.

Keittiön radio venyy AM-taajuksilla aina 150 kilohertsistä aina pitkälle megahertsipuolelle, FM-puolella kuuluvat kaikki kanavat mitä pitää ja laitoksen kyljestä löytyy vielä DX-namiska, jolla kuulee vähän heikommin lähettävät asemat ja BBS-puolittaja jotta pääsee kuuntelemaan radioamatöörejä. Viimeksi kuuntelin parvekkeeltani kuinka eräs lähettäjä kertoi, miten Lieksassa on satanut vettä ja hän ”menee nyt paskalle kun ryssä molottaa kaistan tukkoon”. Eteisen lipastossa on otsalamppu ja työpöydän laatikossa kieppi amerikkalaista para-cord nailonnarua joka kestää katkeamatta 550 paunaa vetoa. Siitä erämiehet tekevät vaikka ja mitä ja minä olen tehnyt siitä kengännauhat.

Ruokapuolella olen täyttänyt kaapit liki samalla pieteetillä kuin Ernest Shackleton Endurancensa varastot, meillä ei tosin ole traania ankkuripelin voiteluun eikä neljää naulaa piipputupakkaa per miehistön jäsen, mutta rommia on.

Valitettavasti SI-järjestelmä on vienyt suuren osan kunnon ruokavaraston kerryttämisen ilosta. Remontti-ihmisenä toki arvostan näitä seikkoja, että keittiön työtaso on 1750mm eikä esimerkiksi kaksitoista hot dogia ja yksi freedom eagle ja että autoa rempatessa pärjää 8, 10 ja 13mm hylsyavaimilla, eikä tarvitse taskulamppu hampaissaan arpoa 7/25 ja 5/9 esoteeris-kryptisten pituusmittojen kanssa, mutta ruoka- ja juomatuotteissa soisin käytettävän vanhoja romanttisia mittoja kuten kortteli, busheli, tynnöri, nassakka, sylillinen, naula, leiviskä, unssi ja brittigallona.

Nukkuisin yöni paremmin jos tietäisin, että kaapeissa olisi kolme korttelia voita, tynnörillinen rommia, sata naulaa naudanpaistia, busheli saksalaista olutta, leiviskä jauhoja ja toinen juureksia ja yksi berkovets merisuolaa. Tai no sentnerillinen merisuolaa piisaisi kun on tuo verenpainetauti.

Kyllä on elämän makua ja veden kielelle tuovaa herkullista runsautta noissa sanoissa.

Ei mikään kunnon seikkailu tai tarina ala sillä, että ensin kurkataan jääkaappiin ja listataan; ”400 grammaa naudan jauhelihaa suojakaasupaketissa, puoli pakettia voita, kolme kananmunaa ja litra maitoa”. Kuulostaa ihan joltain saksalaiselta käyttöohjeelta.
Rommia ja viskiä saa sentään edes-vähän-miehekkäältä kalskahtavissa ”kolmen vartin” ja ”puolikas” -kokoisissa pulloissa.

Me kotisohvalta käsin keittiön ruokakaapin täyttöä suureenkin seikkailuun rinnastavat tohvelit elämme toivossa, etteivät nämä pakkauskoot koskaan muuttuisi emaskuloiduksi ”puoleksi litraksi” ja ”litraksi”.

tiistai 6. lokakuuta 2020

Mitäs me ilmastosotilaat

 

Nyt on pakko. Tiedätkö mistä puhun? Nyt on pakko meinata jotain ja sä olet joko samaa mieltä tai väärässä.


Maapallo lämpenee ja se on paska juttu. Sille pitää nyt tehdä jotain. Mä ja Make ja pari muuta frendiä mennään nyt pysäyttämään liikenne, ei siksi että se pelastaisi planeetan, mutta me ollaan nyt siinä pisteessä, että kansalaistottelemattomuus tekee sen, mitä aiemmin mikään muu ei ole tehnyt. Tän nyt tajuaa jokainen ja jos ei tajua on väärässä.


Mä, Make ja pari meidän frendiä on itse asiassa vähän isompi liittouma, mutta me ei olla mitenkään järjestäytyneitä, vaikka meillä on kokouksia, eikä me noudateta mitään dogmeja, vaikka ulkomailta käsin onkin annettu suorat ohjeet kuinka toimia. Ja me tehdään kuten on sanottu, mutta se on kuitenkin meidän keksimä juttu. Ja me uhmataan poliisia, ei siksi että meidän asia uhmaisi poliisia vaan siksi, että meistä tulisi uhreja ja kaikki näkisi, että poliisi on paha. Jos poliisi ei ole sun mielestä paha, niin sä olet väärässä ja itseasiassa myös aika paha tyyppi.


Se että poliisi valvoo liikennettä ja läsnäolollaan vähentää rikoksia on vaan valheita ja propagandaa. #ACAB! Toki mä ja Make ja pari muuta frendiä ollaan soitettu poliisille kun pyörä on varastettu, jotakuta on raiskattu puskassa ja Maken eno lähti kännissä ajamaan autolla. Mutta ne on ihan eri asioita #EriaAsia. Ja Suomessa on poliisiväkivaltaa, ihan niinku Jenkeissä. Se ettei kukaan tunne ketään joka olis kauppareissulla pamputettu on vain osoitus siitä, miten isot massat vaikenee poliisiväkivallasta!


Onneksi poliisi nyt kaasutti mua, Makea ja paria meidän frendiä, vaikka me ei tehty yhtään mitään kuten toteltu poliisia ja noudatettu sitä ilmoitusta mielenosoituksesta joka me poliisille annettiin, ja vielä suurempi onni oli, että se saatiin videoitua.


Väitetään, että poliisilla olisi oikeus voimankäyttöön laittoman mielenosoituksen hajoittamiseksi, mutta eihän nyt mitään sellaista tapahtunut, vaan tässä on kyse siitä, että mä, Make ja meidän frendit halusi pelastaa maapallon ja poliisit kaasutti meitä koska ne on pahoja.


Mä ja Make ja meidän frendit ollaan nyt koronapandemian aikana tajuttu, miten tärkeää on pitää luonnosta huolta. Me käytiin aktiivisesti ilmastomarsseilla, jos ne ei vaan sattunut päällekkäin Berliinin- tai italianmatkan päälle. Ei me oltais haluttu mennä lentäen Keski-Eurooppaan, mutta kun lennot oli niin halpoja. Onneksi me saatiin kansalaisäänestää lentoveron puolesta, niin olisi edes kalliimpaa matkustaa lentäen. Make itki onnesta kun kuuli, että ensi reissu Kreuzbergiin maksaa vähän enemmän. Ne oli kyyneleitä ilmaston puolesta. Make on hyvä tyyppi ja äänestää Vasemmistoliittoa aina.


Me kanssa itkettiin onnesta kun koronapandemia lopetti matkustajaliikenteen, mut ei itketty paljon kun ne lentoyhtiöt ei menneet konkkaan. Säästettiin kyyneliä ja riemua jos ne vaikka menis.


Ostettiin syksyä vasten koko perheelle sähköpolkupyörät, että päästään 3km päähän metsään syömään avokadoleipiä ja juomaan mutteripannukahvia, mikä keitettiin alibabasta ostetulla risukeittimellä, joka kyllä vähän suli ja siitä lähti sinistä savua, mikä tiputti oravan oksalta kuolleena maahan, mutta Maken kanssa whatsapattiin iPhone 12x’llä että ehkä se risukeitin ei ole CE-hyväksytty ja ehkä se risukeitin ei kestä kuumaa ja ehkä sen risukeittimen kaasuuntunut olomuoto on tappava eläimille, mutta sitten Make sanoi mulle, että se on päättäjien asia, eikä loppukäyttäjän, pitää huolta, ettei vaarallisia risukeittimiä tuoda maahan.


Make on niin viisas.


Sit Make sanoi, ettei mun kannata menettää mun hyviä biorytmejä kelaamalla näitä vaan mun kandee suoraan äänestää Vasemmistolaista naista ensi vaaleissa. Make vielä viisaasti sanoi, että jos ei äänestä naista, antaa vallan hauraalle maskuliinisuudelleen.


Mut tärkeintä oli oppia arvostamaan lähiluontoa ja lähimatkailua. Sit me oltiin vähän onnellisia kun Lapin matkailulla menee niin huonosti. Nyt me toivotaan, että ne ahneet lappilaiset yrittäjät tajuaa ettei niiden ulkomaisten turistien varassa oleva turismi toimi.


Kyllä siinä mieli lepää kun katsoo avo-ojaa, kuuntelee kolmostien huminaa ja keskustelee perheen kanssa siitä, miten upea maa Suomi on kun meillä on naisvoittoinen hallitus. Perheen lapsia kyllä muistutettiin, että tästä huolimatta Suomi on tasa-arvon kehitysmaa joten miesten vihaaminen on sallittua ja jopa suotavaa. Sanoin vaimolle, että toivottavasti tulevaisuudessa eduskunnassa ja hallituksessa on vain naisia. Että tää on arvokysymys. Koska vain naiset tajuaa empatiaa.


Mutta oli tää koronakesä kovaa aikaa meille ilmastosotilaille, kuten me itseämme Maken kanssa kutsumme. Etätöissä sinniteltiin, mutta huhtikuusta eteenpäin vuoroteltiin jommallakummalla kesämökillä.


Toinen kesämökki on aurinkosähköllä ja toisen kesämökin sähköt maksaa vaimon porukat. Eli hiilineutraalia mökkeilyä.


Onneksi tuli vaihdettua auto isompaan, niin kamat kulki kätevästi, varsinkin kaupassa sai käydä aika usein ostamassa vegaaniruokaa. Kyllä olisi muuten ilmasto onnellinen, kun kaikki tajuaisivat syödä vegaaniruokaa. Eikä se ole oleellisesti edes kalliimpaa. Me ollaan Maken kanssa sitä mieltä, että se on laiskuutta syödä sekaaniruokaa ja se on väärin. Mutta ei me syyllistetä ketään niiden vääristä valinnoista. Ainoastaan väärässä olemisesta. Ja siitä että valitsee olla väärässä.


Maken kanssa kyllä puhuttiin, että auto on paha asia, mutta tuumattiin, että ilman autoa lapset syrjäytyisi. Että vähän on niinku pakko olla se auto, tai muuten olisit paha, niinku poliisit on pahoja.


Mut nyt jonkun tarttisi tehdä jotain. Etenkin ne rikkaat saisi laittaa kortensa kekoon. Onhan meillä Maken kanssa toki ne omistuskämpät Helsingissä, ja sijoituskämpät Helsingissä, mutta eihän tässä nyt olla puhumassa siitä mitä mä, Make ja meidän frendit tekee, vaan siitä että muiden pitäisi herätä ajattelemaan! Onneksi meillä on naishallitus, joka ajattelee empaattisesti. Miehet ROSKIIN! #allmen.


Naiset on paljon empaattisempia kuin miehet, ja tunteet ovat nykyään älykkyyttä. Poliisit taas useimmiten ovat miehiä.


Eli suomeksi: poliisit ovat tyhmiä.


Onneksi tätä meidän asiaa ja poliisin pahuutta on herännyt ajamaan niin moni tyyppi sosiaalisessa mediassa. Ne on meidän ilmastokanssataistelijoita. Kunhan vaan tarpeeksi paljon toistetaan, että poliisi on paha, varallisuus täytyy jakaa tasan kaikkien kanssa ja kansalaistottelemattomuus on hyvä asia, niin saadaan sitä epäparlamentaarista vaikuttamista ja sitten alkaa tapahtumaan. Jotain. Koska jotain pitää tapahtua ja sen saa joku muu tehdä.