Pannukak..eikun lett..eikun pannulettuja?

Jos ne eivät ole pannukakkuja, eivätkä lettuja, ne ovat pannulettuja. Onko ymmärretty?

45 g voita
1½ dl kookoskermaa
75 g (eli puolisen purkkia) creme fraichea
½ dl maitoa
1 dl sokeria
2 dl jauhoja
1 tl soodaa
ripaus suolaa
2 kananmunaa

Sekoita kuiva-aineet keskenään, sulata voi ja lisää samaan astiaan kookoskerma, ranskankerma ja maito. Yhdistä nämä ja sekoita.

Vaahdota munat ja lisää munavaahto taikinaan.

Paista pannuletut voissa.

Tässä taikinassa ei ole samanlaista sitkoa kuin perinteisissä letuissa tai pannareissa, paista niitä siksi hivenen matalammassa lämmössä kuin missä paistaisit tavallisia räiskäleitä. "Pannulettujen" koko ei myöskään saisi olla kämmentä isompi, muutoin tulee ongelmia kääntämisen kanssa.

Näiden kanssa voi vetää vaikka mitä, monet suosivat vaahterasiirappia. Omasta mielestäni vaahtis on hivenen valjua joten käytän brutaalisti tavallista siirappia, hyvää sekin.

Hei, lettuja

!

Näin meitä huijataan

Heinzilta on tullut markkinoille (ties milloin) Hot Chili sauce. Soosi on silmämääräisesti arvioituna ketsuppia jossa on jotain rämmäleitä mukana.

Kansipahvit lupaavat tässä olevan jalapeñoa, tarkemmin ottaen jalapeñopippuria, mitä ei ole olemassakaan. Vihertävät rämmäleet ovatkin paprikaa, jalapeñoa tässä tuotteessa on 0,1%. Aika hyvin. Chiliäkin tässä on, peräti 0,5%. Litrassa soosia on siis gramma jalapeñoa?

Melko tulista myrkkyä, varokaa etteivät lapset ja vanhukset tukehdu tähän.

Uskomatonta shittiä.

Kermaan muhennettu chilipyttipannu

Taas näitä pakastelokeron aarteita. Vaan kiirettä pukkaa bloginpitäjällä ja päivittäinen ruokailu on hoidettu keskioluen ja grandiosan voimin. En ole edes tuunannut pakastekiekkoja millään, uskokaa huv.

2 pussia Oolannin pyttipannua
2 dl ruokakermaa
6 (tai enempi) kynttä valkosipulia
curryä
mustapippuria
Tuoretta nagaa, habaneroa tai jotain miedompia baccatumeja

Paista pyttikset 3 erässä pannulla öljyssä ja voissa rapeahkoiksi. Viimeiseen erään heitä silputut chilit ja valkosipuli, kippaa pannulliset isohkoon kattilaan.

Siirrä kattila kuumalle levylle/liekille, kaada 2 rkl curryä niskaan ja mustapippuria sen verran kuin uskallat.
"Huljuta" kunnes kamat ovat kunnolla sekaisin ja alenna samalla lämpöä. Tämä vaihe vie vajaan minuutin.
Kaada ruokakerma niskaan ja kääntele valitsemallasi työkalulla. Suosittelen paistinlastaa.

Parin minuutin kuluttua kerma on imeytynyt ja safka näyttää keltaiselta koiranoksennukselta.

Nosta syrjään ja anna seistä pari minuuttia.

Kauho lautasille (reseptistä syö 2 ihmistä tai 1 siperialainen valjakkokoira talvisaikaan) ja nauti oluen kera.

Rumaa mutta hyvää!

Arjen luxusta

Pullot ovat aina olleet hygieenisiä, olutpullon on voinut upottaa vaikka minkälaiseen rupaan koska korkki on tullut vähän reunan yli. Toista se on näin tölkkiaikakaudella.

Mikäli tölkit säilytetään pystyssä, muodostaa tölkin kansi vaakapinnan jolle kaikenlaiset homeet, pöpöt, virukset, räkä, pöly ja allergeenit pääsevät luonnollisesti laskeutumaan. Pahin tilanne syntyy kun tölkit puretaan pölisevästä pahvilootasta kaupan henkilökunnan toimesta isoihin laareihin ja rahvas pääsee esteettä sörkkimään likaisilla näpeillään alumiinisylintereitä.

Kuinka herrasmies voi olla varma, että nauttimansa olut on prolekontaminaatiovapaata? Joko nauttimalla sen laadukkaassa oluttuvassa tai ostamalla A le Coq premium-olutta jonka koristeellinen alumiinifoliohattu takaa, etteivät kakkaiset ja auringon kiloa näkemättömät duunarin sormet ole sitä hivelleet.

Sienirisotto

Risotto ei ehkä ole ruokamaailman heteroin juttu, mutta ei se mikään marjanpoimijoiden nynnyilysafkakaan ole! Risotossa on tiettyä herkkyyttä, mutta se ei tarkoita sen valmistuksen olevan mitenkään yltiövaikeaa. Päinvastoin.

Omat risottoni ovat poikkeuksetta sienirisottoja, johtuen lähinnä siitä, että minulla on ympärivuotinen "hankintakanava" erilaisille sienille. Toinen syy on se, että sienet ovat komponenttina herkkiä. Niiden maku ja rakenne vaatii vastaavanlaista herkkyyttä annoksen muilta komponenteilta. Kolmas syys on, että sienirisottoon saa kätevästi ympättyä suuresti rakastamaani tryffeliä!

Voit käyttää melkein mitä sieniä vain, olen tehnyt sienirisottoa portobellosta, tavisherkkusienestä, pikkutateista, tateista, mustista torvisienistä, kanttarelleista ja suppilovahveroista.

Sieniä tärkeämpää on risotossa käytetty riisi, olen viimeisen vuoden aikana veivannut risottoa useammasta eri riisilajikkeesta ja eroja löytyy. Pirkka/Euroshopper/Ben-setä yms. mikättimet kannattaa jättää suosiolla kauppaan. Jos tällaista moskaa on erehtynyt ostamaan, suosittelen joko heittämään paketin luiskaan tai käyttämään sitä ovenpönkkänä.

Henkilökohtainen suosikkiriisini on italialainen Divellan Riso de Arborio, se on kallista eikä sitä saa joka kaupasta. Toinen hyvä merkki on italialainen Piginon puuroriisi, tätä riisiä pitää tosin hetki liottaa ja huuhdella siitä ylimääräinen tärkkelys pois.

Myös Risella-tuotemerkillä löytyy risottoriisi, eikä sekään pahaa ole vaikkei olekaan tyylipuhdasta risottoriisiä vaan perus parboiled-kamaa. Suosittelen kuitenkin tutustumaan tai ainakin aloittamaan risottoharrastuksen "oikealla" risottorisiillä, italialaisella arboriolla tai carneolilla.

Sitten varsinaiseen reseptiin;

1 sipuli
5 valkosipulinkynttä
~3dl risottoriisiä
~10dl kuumaa lientä (8dl vettä, 1 kanaliemikuutio, 1/4 lihaliemi- ja 1/4 kasvisliemikuutiota)

Kourallinen (tai kaksi) valinnaisia sieniä
½ paketti briejuustoa (tai käytä useimmin käytettyä parmesaania)
½ dl valkoviinietikkaa tai 1 dl valkoviiniä
Voita, sokeria, mustapippuria (ja tryffeliöljyä!)

Laita vesi kiehumaan ja lisää liemikuutiot.

Hienonna sipulit, nakkaa 50g voita ja loraus oliiviöljyä pannulle. Lisää sipulit ja kuullottele hetki. Jos päädyit italialaiseen puuroriisiin, olethan muistanut liottaa sitä 5-10 minuuttia? Spuulaa sitä tällä välin kun varovasti kuullottelet sipulia.

Lisää riisi pannulle, nosta vähän lämpöä ja huljuttele pannua. Riisiä saa kuullotella ihan rauhassa, pitää vain varoa, etteivät sipulit kärvähdä.

Kun olet kuullotellut riisiä n.4 minuutin ajan, lisää sienet pannulle. Kuullottele vielä pari minuuttia, sitten voit ryhtyä lisäämään lientä pienissä erissä pannulle. 1-2 dl vetoinen kauha on erittäin näppärä tässä tilanteessa. Ensimmäisen kauhallisen jälkeen voit lisätä viinin/viinietikan pannulle. Lisää samalla n. 1tl sokeria pannuun leikkaamaan viinin happamuutta.

Risottoa pitää hämmentää jatkuvasti pienellä, pehmeällä liikkeellä. Tarkoitus on lisätä lientä noin desilitra kerrallaan ja imeyttää se riisiin, kun ylimääräinen neste on kadonnut, lisätään taas kauhallinen.

Reilun vartin kypsentämisen jälkeen voit alkaa maistella risottoa, kun riisi on kypsää, on risotto valmis. Ainoa asia mitä pitää varoa on, ettet lisää liikaa nestettä. Siksi sitä kaadetaan vähän kerrallaan. Itse kypsennän risottoa kunnes riisi on kypsää ja risotto on rakenteeltaan sellaista jossain määrin kasassa pysyvää puuroa. Heiluttelen sitä yleensä pannussa ympäri, jolloin rakenteesta saa selvän.

Kun risotto on valmis, nosta se kylmälle levylle ja nostele päälle vähän kuutioitua briejuustoa tai raasta päälle parmesaania isoina lastuina!

Bon appetit!

Huomatkaa muuten harvinaisen törkyinen liesi!

Hummus

Hummus, houmous, hommos, humos, hoummos tai humus, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yhtäkaikki kyseessä on erinomaisen makuinen ja hyvä safka.

Voit käyttää joko tölkkikikherneitä tai kuivia. Kuivia pitää liottaa 12-24h ennen käyttöönottoa, liotusvesi kannattaa vaihtaa pariin kolmeen kertaan liotuksen aikana. Herneitä saa keittää helposti kaksikin tuntia, ennenkuin ovat todella kypsiä. Tölkkiherneet ovat liki yhtä edullisia, liki yhtä hyvänmakuisia ja HETI käyttövalmiita. Jos päädyt keittämään kuivaherneitä ja joudut välillä lisäämään keittokattilaan vettä, niin lisää kiehuvaa tai ainakin todella kuumaa vettä, ettei keittovesi pääse turhaan viilenemään.

2 tlk kikherneitä
2 kynttä valkosipulia (ei kannata liioitella v-sipulin kanssa, se maistuu todella helposti läpi)
1-2 rkl sitruunamehua
0,5 dl oliiviöljyä
0,5-1,5 dl vettä (lisää vesi vähitellen, tällä säätelet hummuksen tahnamaisuutta)
1 tl kokonaisia kuminansiemeniä
2 rkl tahinia (eli seesaminsiementahnaa)

Mätä kaikki hyväksi osoittautuneeseen litran rosterimittaan ja roimi sekoittajasauvalla tasaiseksi puuroksi, tehokas blenderi on vielä parempi koska sillä saa tasaisemman lopputuloksen. Älä laita liikaa vettä, tarkoitus on saada aikaan lusikoitavaa massaa.

Käy salaatin kaveriksi, dippikastikkeeksi yms. Itse levitän leivälle ja päälle asettelen siivutettua aji cristalia.

Hyvä kikka täytetyille jalluille

Kiitokset innokkaalle lukijalleni, joka käyttää itsestään mystistä nimitystä "Setä". Kuvassa näkyvä tapa veivata kotiuunissa pekoniin käärittyjä juustotäytteisiä jalapeñoja on erittäin mainio. Juusto pysyy sisällä ja ylenpalttinen possurasva valuu kiuluun (jonne voi myöhemmin lisätä vaikka kourallisen hienonnenttua valkosipulia ja voita ja dippailla leipää tähän......slurps.....)

Lasagne

Wanha klassikko.

Tarvitaan;

700g jauhelihaa
10 valkosipulinkynttä
2 isosipulia
reilu kourallinen raastettua porkkanaa
2 dl paseerattua tomaattia
1 pikkupurkki tomaattipyrettä
Mustapippuria
Suolaa, sokeria
Hyvää juustoraastetta.

Vajaa paketti lasagnelevyjä

7-9 dl maitoa
~80g voita
~desi vehnäjauhoja

Ensin veivataan jauhelikastike, eli bolognese eli "bolo".

Heivaa paseerattu tomsku kattilaan, vähän lämpöä alle.
Hienonna valkosipuli ja sipuli, freesaa pannulla voinokareessa ja lisää porkkanaraaste. Viimeiseksi lisää tomaattipyree. Kääntele ja nakkaa paseeratun tomaatin joukkoon. Voit huuhtaista pannun punkkupullon pohjilla, jos käden ulottuvilla..

Seuraavaksi ruskista jauheliha parissa eri erässä ja lisää kattilaan. Kiehauta ylös varovaisesti, mausta pippurilla, oreganolla, basilikalla. Tarkista suola ja sokeri/happamuus. Siirrä syrjään jäähylle.

Sitten tehdään valkokastike, eli bechamel.

Sulata voi kattilassa ja lämmitä maito mikrossa. Lisää vehnäjauhot voihin ja alenna lämpöä tuntuvasti. Turvota jauhot, mutta älä vahingossakaan ruskista niitä! Turvottele rauhassa viitisen minuuttia tai puolikkaan Koff-tölkin verran. Nosta lämpöä ja lisää maito pienissä erissä. Sinun pitäisi saada aikaan sellaista valkoista, vähän lettutaikinasta paksumpaa, valkoista kastiketta. Varo, ettet polta soosia pohjaan!

Jos kastikkeesta tulee liian paksua, ohenna sitä maidolla. Jos liian ohutta, vatkaa pieneen maitomäärään vehniksiä ja lisää tämä kastikkeeseen sekoittaen. Mausta valkokastike suolalla ja jauhetulla muskotilla.

Voitele uunivuoka, levitä pohjalle kerros boloa, tasaa se vaikka yhdellä lasagnelevyllä ja asettele levyt tasaisesti massan päälle. Levitä toinen kerros boloa ja sen päälle vähän valkokastiketta, tasaa taas yhdellä levyllä ja asettele levyt tasaisesti ja toista edellinen työvaihe. Oma uunivuokani on sellainen vajaa norttiasin korkuinen ja pohjaltaan sellainen, että molemmat kämmenet mahtuvat sinne. Tällä ohjeella saan kolme kerrosta aikaiseksi. Kun laitat lasselevyt viimeisen kerran "kanneksi" kaada loput bechamelit päälle, tasoita ja levittele juustoraaste pinnalle.

Paista 180'c uunissa reilu puoli tuntia. Anna vetäytyä ainakin 20 min ennen leikkaamista.

Bon eko..

Hyvää joulua.

Rehvakasta joulua kaikille.

Ja viinaa kohtuudella. Sen verran vain, että henki haisee ja kaatuilee!

;)

Amerikkalaisen joulun tunnusmerkit!

Joulu tulee taas. Voi veljet. Meille tuli ensimmäiset jouluhapatuksen tunnusmerkit täyttävät mainospostit kotiin jo syyskuun lopulla! Lokakuussa tuli glögit yms. Alepaan ja kuulemma joulukinkkuja tyrkytetettiin jo viime viikolla! Sairasta!

Joululahjoissa on aina pätenyt allekirjoittaneen ensimmäinen maksiimi; kun ostaa lahjat itse itselleen, voi maksimoida niiden määrän ja laadun.

Jouluna tulisi kuitenkin muistaa toisiakin, mutta ei kaikkia, sillä jotkut eivät yksinkertaisesti ansaitse mitään. Tai ainakaan mitään, mitä voisi pakata koreaan käärepaperiin, saati jättää kuusen alle viikkotolkuiksi. Mutta mitä ja kenelle?

Pomo.
Pomolle lahjojen osto on nöyristelyn eräs muoto. Pomolle voi ostaa lahjan ainoastaan mikäli hän on sukua tai lahjalle on taattu vastalahja, joko lihava palkankorotus tai sitten perinteinen herrasmiessopimus jossa kumpikin antaja tahoillaan ostaa eurokossun itselleen ja ilmoittaa sen olleen lahja pomolta/duunarilta.

Vaimo/tyttöystävä
Naisväkeä on turha hemmoitella millään. Lahja on todennäköisesti väärä tai piilovittuileva tai jotain siltä väliltä. Hammastenkiristelyn, perheriidan ja mökötyksen minimoimiseksi kannattaa antaa rahaa lahjakortin muodossa.

Kaverit
"Jaska" tai "Pena" joka kävi hiomassa parkettisi kaljakeissin hinnalla ansaitsee mahdollisesti toisen kaljakeissin. Parasta on ostaa lidlistä lava puolen litran tölkkejä ja jakaa ne 50/50-suhteessa kaverillesi ja talonmiehelle. Koska talonmieheen pitää aina olla hyvät suhteet.

Lapset
Nykypäivän kersoilla joulu on joka viikko. Parempi olla antamatta mitään, niin oppivat arvostamaan sitä vähääkin.

Äiti
Mikään ei lämmitä vanhaa äitiä enemmän kuin pullo tai kaksi laadukasta skottiviskiä, varsinkin kun kylkiäisinä tulee laatikollinen Kuubalaisia sikareita. Ei haittaa vaikka mutsi olisikin raitis ynnä savuton, onpahan jotain tarjottavaa kun poika tulee vierailulle. Ja koska äidin kellarissa on tilaa, kannattaa äidille ostaa myös upouudet Toyotan talvirenkaat, niitä voi huoletta lainata kunhan vain muistaa ostaa mammalle uudet. Jos mutsi sattuisi kärryn hankkimaan.

Isä
Isää kannattaa hemmotella, sillä faijalta perinteisesti tulee joulun tykeimmät lahjat. Abu Garcian hyrräkela, kullitetuilla laakereilla on oiva pelinavaus, kymmenen kaksikymmentä putelia pienpanimon prestiisiolutta tekee myös kauppansa. Myös erikoisemmat lahjat keräävät hyvää karmaa ja pönkittävät faden "äijäpisteitä", siispä pukinkonttiin alkuperäinen Zetorin venttiilikoneiston huoltomanuaali ja 1:1 mittakaavassa oleva Darth Vaderin patsas. Nykypäivän isät ovat ahkeria kokkaajia, joten oiva kapine fatsille on esimerkiksi Global-merkkinen kokkiveitsi. Edellämainittu kannattaa ostaa jo tammikuussa, joten sitä voi sitten itse lainata ennenkuin sen sujauttaa joulusukkaan, ei haittaa vaikka terä tylsyisi, sillä faija on kätevä käsistään ja tahkoaa sen heti joulupäivän aamuna uudenveroiseksi. Faija tahtoo melko varmasti myös tarjota jotain pientä napsuntynkää joulun kunniaksi, joten osta myös pari kolme pulloa hyvää akvaviittiä tai vodkaa (ne voi kaukonäköisesti pakastaa etukäteen!).

Sinä itse
Koska kukaan ei kuitenkaan ymmärrä niitä voimavaroja ja resursseja jotka olet upottanut menneeseen vuoteen taataksesi perheesi hyvinvoinnin, ei jouluna kannata pettyä surkeisiin lahjoihin joita mielikuvituksettomat omaiset sinulle hankkivat.

Tee häälahjalistan kaltainen esitäytetty ostoskori Stockmannille tai jos olet toiminnan miehiä, osta suoraan ne asiat joita tarvitset ja jotka olet ansainnut! Perusvaatimuksena onnistuneeseen jouluun on tietenkin talon isoin kinkku, se mahtuu hyvin siihen Gaggenaun uuniin jonka ostit talousrahoilla viime jouluna ja espanjanmatka piti peruuttaa.

Muutama kirja historian suurimmista meritaisteluista tai majakoista on itsestäänselvyys, aihetta jatkaen kylkiäisinä tietenkin muutama tykki villapaita ja useampi pullo skottiviskiä. Ilman sikareita ja konjakkeja ei herrasmies pärjää, eikä muuten ilman englantilaisia mittatilauspaitoja. Kesää silmälläpitäen kannattaa itselleen joululahjaksi hankkia myös pari rentoa kesäpaitaa. Tommy Bahaman hawaijipaidat käyvät mainiosti, samalla kun pidät niitä et ole ainoastaan tyylikäs vaan viestit naapureillesi "että fyrkkaa kyllä löytyy". Muista, joulu on vain kerran vuodessa! Älä PIHTAA!

Tuliase kuuluu myös ehdottomasti jouluun, mieluiten isokaliiberinen revolveri. Mikäli aseita et pysty ostamaan, niin perhokalastussetti tai kaksi, ainakin voit mennä kalaan kavereiden kanssa. Mopo pitää tietenkin joka jätkällä olla, sillä pääsee karauttamaan tapaninpäivänä Alepaan kun olut on loppu ja mikä voittaisi pientä keulimistreeniä kellarikäytävällä?

Poravasara, akkuväännin, käsisirkkeli, laastinsekoitin, kymmenen sankoa, hallinosturi ja pari kannua ensiluokkaista moottoriöljyä piisaavat työkalupuolelta. Ja tietenkin Fiskarssin lippulaivakirves jolla kuusi pannaan kasaan ja nippuun loppiaisena.

Uuttavuotta ajatellen kannattaa myös sijoittaa kunnolliseen sytyttimeen, St. Dupontilla on pari loistavaa mallia. Ei haittaa vaikka stenkkuun uppoaisi satanen - tai kaksi - joulu on kerran vuodessa vain!

Lentolupakirjaa harva jaksaa nykyään suorittaa, mutta talouskassassa taitaa olla sen verran hiluja jäljellä, että pääset vuokrahelikopterin kyyditsemänä taivaalle ihailemaan kotikaupunkisi vilinää ja vilskettä aattopäivänä. Kyllä vaimon ja lasten kelpaa kun isä nappaa Ardbegiä pullon suusta, rojahtaa nojatuoliin ja kertoo huimasta lentomatkasta kaupungin yllä! Siellä ne juntit vilisti, viskeltiin Makkosen kanssa niitä tyhjillä bissetölkeillä!

Anoppi
Anopille sopii mainiosti tämän kauden hittituote, kahvakuula! Kuulan kahvaan solmitaan köydestä itsestäänkiristyvällä silmukalla oleva "turvanaru" joka sujautetaan kaulaan. Paketin korttiin kuvalliset ohjeet ja oikein lämpimät jouluntoivotukset anopille!

Tosimiehen perjantaipullo

Suomessa viinan ostamista on hankaloitettu keinotekoisesti. Onneksi tämän päivän mies ymmärtää, että sen lisäksi, että viinaa voi juoda vaikka ei olisi vappu, sitä ei ole pakko hankkia Suomaasta.

Joissakin sivistysvaltioissa esimerkiksi giniä saa tällaisissa, eri kätevissä, kahden litran hanapakkauksissa.

Viina ei kaapissa happane, mutta on katastrofi jos juotavat loppuvat kesken.

Näin kuuluu vanha totuus, perinteisten kolmen vartin lestien kanssa pelleillessä on vaarana, että kurkku kuivahtaa sijoillensa jo perjantai-iltana. Kahden litran hanapakkauksella raavas mies luistelee jo pitkälle lauantai-iltaan.

Tätä lisää ja isommat lusikat.

Tally ho! I tip my cap in your general direction!

Punajuuria ja vuohenjuustoa

Eikä taaskaan kuvaa....

Nopea ja hyvä lisäke, ei mitään ylimääräistä kikkailua. Kaveriksi paistoin sisäpaistista "jerkymaustettuja" pihvejä.

Jotkut jopa santsasivat, aterian jälkeen ihmiset esittivät seisten suosiotaan.

(ei pidä paikkaansa, pelkkää egotrippailua)


Tarvitaan;

1 Uunivuoka
Vajaa kilo n. golfpallon kokoisia punajuuria
Vajaa kilo karkeaa merisuolaa
Öljyä ja ripaus mustapippuria
n.500 g hyvää vuohenjuustoa

Levitä karkeaa merisuolaa uunivuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.
Pese punajuuret huolellisesti, nappaa veitsellä kannat yms. pois. Asettele punajuuret uunivuokaan.
Pirskottele öljyä ja mustapippuria punajuurten päälle ja tyrkkää uunivuoka uuniin.
Paista ~200'C asteessa 1½  tuntia tai kunnes punajuuret ovat kypsiä.

Ota punajuuret pois uunista ja anna jäähtyä tovi, lohko punajuuret toiseen vuokaan ja riivi sormin vuohenjuusto niskaan. Hulauta oliiviöljyä vielä päälle ja rouhaise mustapippuria hivenen. Tähän sopii myös hunaja ja tuore basilika, mutta kun niitä ei just nyt ollut hollilla.

Sit vaan!

Kahvissa ei pidä säästellä

Halpaa ja hyvää ei ole olemassakaan. Jostain kumman syystä, mielenhäiriössä, ostin Alepasta X-tra merkkistä kahvia. 'Lepassa olisi ollut myös AN:n Rekoa, mutta hinta oli aika kipurajoilla ~8€/0,5kg. Jopa Obama oli päälle seitsemän euroa! Neljää-pilkku-viittä euroa en myöskään viitsinyt investoida Juhla Mokkaan, joten X-tra lähti himaan karvan alle kahden euron hinnallaan.

Siis ihan oikeasti, moinen teko on idioottimaisuuksien kuninkuusluokkaa, mitä helvettiä oletin saavani kahdella eurolla?

Tänään pussi auki, kuivatuoksu jotain sahanpurun ja kostuneen Gyproc-levyn välistä. Ulkonäkö peippaa aika lailla sahanpuru-akselin kautta, tämän pitäisi olla paahtoluokka kolmosta mitä se ilmeisesti on keskimäärin. Juhlamokkaakin vaaleamman hiutaleen seassa on yönmustaa papanaa, kahvin karkeusaste vaihtelee törkeästi ja koko jauhatus on ilmaakin kevyempää höttöä. Olin jo tässä vaiheessa valmis dumaamaan sumpin paskaksi.

(kirjattakoon ylös, että tässä vaiheessa aamiaista vaimoni on jo käynyt kippaamassa oman X-tra kahvinsa viemäriin ja tehnyt kaakaota - itselleen.)

Kuusi mittaa pressopannuun, desi kuumaa vettä päälle, sekoitus lusikalla. Pari syvää nuuhkaisua, tuoksu kääntää vatsan ympäri. Lisää sahajauhoa, timpurin aamuoksennusta ja jotain mikä muistuttaa anopin "perinneherkkua" pohjaanpalaneena. Annan purujen turvota hetken ja annostelen loput ~6dl vedestä kannuun. Kuusi minuuttia seisotusta ja painallus, annostelu kuppeihin ja tilkka maitoa niskaan.

Maidotettu X-tra tuoksuu edelleen sahajauholle ja timpurin aamuoksennukselle. Maistan varovaisesti, en pysty edes nielemään. Joudun sylkäisemään samointein ulos. Annan mukin olla hetken ja tätä kirjoittaessa olen ottanut pari hörppyä. Kahvia ei pysty juomaan, paitsi väkisin, se ei maistu hyvältä, se ei tunnu hyvältä. Siitä puuttuu kaikki se mikä tekee kahvihetkestä päivän parhaimman, X-tra kahvi on kahvittelumaailman vastine tabascolasimurskassa istumiselle paljain persein.

Lopputulos, X-tra suodatinkahvia ei pysty ihminen juomaan. On moraalisesti väärin heittää ruokaa roskiin mutta tämä 6-mittaa vajaa X-tra kahvi lähtee kyllä samointein luiskaan. Elämäni huonoiten käytetyt kaksi euroa.

Fondue tai fondyy

Pekka Puska, tämä resepti on omistettu sinulle, tässä syödään vaaleaa leipää jota dipataan valkoviinin, voin ja juuston sekoitukseen. Kyytipoikana maistuu tömäkät alkoholipitoiset tuotteet - runsaasti!

Tästä safkasta en jaksanut napata kuvaa. Luotan lukijoiden mielukuvitukseen, kuvitelkaa kattila jossa on sulaa juustoa.

No niin, homma hanskassa.

Fondue on jostain syystä sellaista "kekkerisafkaa", eli sitä syödään isommalla köörillä. Henkilökohtaisesti olen niin ahne, etten voi sietää toisia ihmisiä ruokakupillani. Vaimon kanssa ollaan tätä syöty ihan kahdestaankin.

Fondue mielletään helposti välineurheiluksi, moni saattaa luulla, ettei fondueta (tai fonduebileitä) voi olla ilman asiaankuuluvaa fonduepataa spriilämmittimineen ja erikoisine hummerihaarukkaa muistuttavine tikkuineen. Nyt kukin voi syvällä sydämessään miettiä, vaatiiko juuston sulattaminen ja siihen leipäpalan dippaaminen oikeasti jonkun erikoiskiulun ja erikoishaarukan?

No ei varmasti.

Fondue syntyy helposti, otetaan pari kolmea eri juustoa, pullo pari valkoviiniä ja muutama valkosipulinkynsi. Jos olet näitä valkosipulivammaisia tai vampyyri, ole ystävällinen ja syö saarioisen mummonlihapullia. Fondueeseen kuuluu valkosipuli - oleellisesti. Toinen oleellinen ainesosa on Kirschwasser / Kirsch väkevä, kirkas, voimakkaan kirsikkainen viina joka esimerkiksi sivistysmaa Sveitsissä on kermaviiliin rinnastettava ruoka-aine jota saa joka puljusta. Sarvikuonojen Maassa, Junttisuomessa, Kirschiä ei saa kuin Alkosta, pienissä pulloissa ja riistohintaan. Jätin sen pois, sattuneesta syystä.

Eli:

4 valkosipulinkynttä
~ 100 g Comte-juustoa
~ 100 g Gruyereä
~ 200 g Raclettea
~ 200 g emmentalia
~ 2,5dl valkoviiniä
~ 40 g voita

Hienonna valkosipulit, kuutioi juustot.

Nakkaa voi kattilaan, sulata. Freesaile valkosipulia tovi. Lisää valkoviini, kiehauta. Pidä lämpö asteikon keskivaiheilla, ryhdy nyt sulattamaan juustokuutioita pienissä erissä jatkuvasti sekoittaen. Tässä menee tovi, hyvinkin varttitunti. Varo ettei fondue pala pohjaan. Kun juusto on sulanut ja konsistenssi kutakuinkin tasainen, on fondue valmis. Itse rouhaisen vähän mustapippuria vielä sekaan.

Sitten vain patonkia tms. kuutioiksi joita dipataan fondueeseen!

Jos kattilan alle ei ole mahdollista sijoittaa lämpökynttilää tms. niin kattilaa joutuu välillä lämmittämään. C'est la vie!

Oikotie onneen löytyy President-tuotemerkin pikafondyystä. Joka on itseasiassa aika hyvä tuote ja hinnaltaan hyvinkin kilpailukykyinen!

Valkosipulia ja leipää

Olen joskus kritisoinut suomalaisten ruokablogien tasoa herjaamalla niitä kielioppivirheitä pursuaviksi voileipäohjekollaaseiksi.

Tehdään nyt henkilökohtainen rimanalitus ja raapustetaan blogiteksti valkosipuleivästä!

Otetaan 3 isoa tai 5 pientä valkosipulinynttä, hienonnetaan ne niin pieneksi kuin ikinä saadaan. Äläkä kuvittele, että käytät valkosipulipuristinta! Hierotaan valkosipulit yhteen 150 voigramman kanssa, notkistetaan parilla ruokalusikallisella oliiviöljyä.

Otetaan X määrä reiluja maalaisleivän siivuja, asetellaan ne uuninritilillä ja voidellaan ohuelti valkosipulivoilla.

Uunin pohjalle on hyvä heittää pelti ja paperi keräämään ylimääräistä rasvaa, uunin grillivastukset kyketään päälle, lämpöä saa olla se 250'C. Paahdetaan rapeiksi, ei mene montaa minuuttia!

Mitä helvettiä? Näähän on voileipiä!