”Tadaa tadaa, mitä
helvettiä te olette tehneet?” poliisi ärjyi kaksikolle.
Koko puisto tuijotti
Eino Leinon patsasta, jolla oli improvisoitu myllynkivikaulus nyt
kaulassaan.
”Katsokaas, kyse
on taideprojektista johon musiikki liittyy!” Pekka aloitti.
Hippi jatkoi;
”Kyllä, tän proggiksen nimi on ’Eino Leino goes
keskiaikataidepaska’. Pekka Sauron & The Shake Shakes esittää
Eino Leinon runoja sovitettuna 1500-luvun soittimille.”
”Mut Pekka Sauron
soittaa kuitenkin kaikki soolonsa helmenvalkoisella 1962
Stratocasterillaan!” Pekka ehti väliin muistuttamaan.
”Mutta muuten
taustaorkka vetää autenttisilla soittimilla, on luuttua ja
kampiliiraa. Itse puhallan okariinaan” likainen takkukasa
vakuutteli poliisille.
”Okariina?
Kukkopilli se on.” Pekka muistutti.
”Pliis, Peqi. Onko
pakko?” hippi vastasi
”Älä sano mua
Peqiksi.” sanoi Pekka ja näytti pettyneeltä emojilta.
Seuraavaksi seurasi
pitkä ja monipolvinen vuoropuhelu sekä paikalla olleen poliisin,
että yleisön kanssa. Lukijaa säästettäköön tältä kuivalta,
paljon lakitekstiä sisältävältä dialogilta, mutta kukin voi
tykönään kuvitella sellaisen montaasijakson jossa puhutaan paljon
kädet levällään ja välillä punnerretaan maassa tai imitoidaan
hevosella ratsastajaa. Jättiläismäisen sähliksen päätteeksi
musiikilliset neromme onnistuivat irroittautumaan poliisista sekä
väkijoukosta ja ottivat kurssiksi tutun ja turvallisen Strimbergin
kahvilan Espan ja Mikonkadun kulmasta.
”Huh huh, siinä
oli sakot ja putkareissu jälleen lähellä!” Hippi puhalteli ja
pyyhki kylmenneitä hikikarpaloita otsallaan.
”Pyh! Lisää vain
kunniaamme ja mainettamme musiikkirintamalla!” Pekka uhkui
voitonriemuisesti; ”Hei kyyppari, pistä kaksi pitkää A’ta,
parsakeitot ja fernet brancat!” tilasi hän lennokkaalla tyylillään
baarimikolta joka loi pitkän katseen salin seinällä olevaan
kelloon joka näytti 11:15.
Naapuripöydässä
istui kaksi vanhempaa rouvaa perunaleivosten ja maitokahvien äärellä,
toinen heistä sanoi värisevällä äänellä ”Kuinka
KAM-MOT-TA-VAA!”, toinen rouva jatkoi; ”Mikä synti ja häpeä,
nähdä Helsingin yliopiston professori nauttimassa viinahuumetta
näin säädyttömän aikaisin! Minä olen aina luullut, että te
olette kunnon ihminen!”
Pekka ja Hippi
katsoivat mummeleita, sitten Pekka sanoi; ”Ei kuulkaas hyvät rouvat, en minä
ole kunnon ihminen, minä olen rokkitähti.”
Mummelit tyrskivät
epäuskoisina, jättivät kahvinsa kesken ja purjehtivat tuohtuneina
ulos.
”Lisäsimme
mainetta ja kunniaa?” Hippi kysyi varovaisesti?
”Lisäsimme
mainetta ja kunniaa.” Pekka totesi ja painoi naamansa parsakeittoon
ja aloitti ryystämisen.
Jatkuu huomenna...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti