tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kuntosaleista

Jengi käy nykyään paljon näillä "kuntosaleilla". Minä en kyllä moista ymmärrä, vapaaehtoisesti maksetaan siitä että voidaan mennä hikoilemaan toisten hikoilevien ihmisten sekaan ja sitten jotenkin se kohottaa kuntoa.

Mediaa seuranneena olen käsittänyt että sinne salille mennään poseeraamaan peilin eteen ja yritetään ottaa kuvaa omasta takapuolesta.

En ole mikään asiantuntija, mutta ratkaisukeskeisenä ihmisenä ymmärrän että kuntoa voi kohottaa ilmaiseksi kävelemällä tai pyöräilemällä (fillareita löytää jätelavoilta ilmaiseksi ja ne saa rukattua ajokuntoon lainatyökaluilla) ja omasta takapuolesta saa parhaiten kuvan kun pyytää kaveria nappaamaan tämän kuvan. Se voi tosin maksaa kaverisuhteen joten parempi virittää kamera kunnon kolmijalkaan tai monopodiin jota voi käyttää myös kävelysauvana mikäli kunnon kohotus on kävelyorientoitunutta.

Armeijassa meinasin joutua kuseen kun alokasaikana meille esiteltiin Los Vekaroksen lomaparatiisin lukuisia vapaa-ajanviettorientoja joihin kuului myös kuntosali. Armeijassa ei vakuutusteknisistä syistä saa tehdä mitään ennen kuin on kädestä pitäen näytetty. Tämä on tietenkin helvetin hyvä ottaen huomioon millaisia vidimbesillejä saapumiserissä on.

Joka tapauksessa tätä kuntosalia meille esitelmöi luutnantti Jantunen (tai jotain) joka oli vartensa puolesta jotain saksalaisen supersotilaan ja roomalaisen jumalan välimaastosta ja jostain syystä hän komensi alokas allekirjoittaneen, jolla oli (ja on) kroppa kuin Hessu Hopolla ja tukka kuin Tarzanilla kapuamaan johonkin laitteeseen joka näytti aivan modernilta versiolta trebuchet-valloituskoneesta.

Laitteessa oli sellainen kyrillistä kirjainta muistuttava penkki-istuin ja neljä tai viisi paria erilaisia pehmustettuja hantaakeja jotka sojottivat, ainakin minun mielestäni, täysin mielivaltaisesti joka suuntaan. En ollut koskaan nähnytkään tällaista laitetta, varmaan siksi etten koskaan ollut käynyt kuntosalilla, joten en pystynyt päättelemään olisiko laitteessa pitänyt istua, maata, roikkua vai rönöttää joten taiteilin itseni parhaani mukaan ja erittäin sotilaalisesti laitteen "sisään", tartuin kahvoihin kiinni ja äänekkästi ähkien ryhdyin painimaan tämän elottoman hirviön kanssa.

Kuntosaliin levisi jäätävä hiljaisuus. Olin kärkipään ajattelijana asemoinut itseni selin alokastovereihini joten en voinut heidän ilmeistään päätellä yhtään mitään. Onneksi luutnantti Möttönen (tai jotain) marssi viereeni ja ryhtyi mylvimään "Mitä te jumalauta pelleilette? Ettekö te osaa käyttää tätä laitetta."

"Juu en helvetissä. Öö Siis en. En osaa herra luutnantti!"

"Miksi te ette sanonut mitään?"

"Luulin osaavani ja herra luutnantti ei kysynyt!"

"Oletteko te KOSKAAN käyneet PUNTTISALILLA ALOKAS!"

"HERRA LUUTNANTTI EN OLE KÄYNYT PUNTTI SALILLA"

"Pois laitteesta heti ja takariviin!"

Kuntosalit. Pyh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti