Tietenkin "kotimaan olutta", Red Stripeä. Makumaailma ei ole kovin hääppöinen ja hintakin on kova mutta kerran pari vuodessa pitää tätäkin saada. Natty dread!
 |
| Repatriation to the motherland! |
Satunnaisia huomioita elämästä, raapustelua harrastuksista ja ei-niin-ryppyotsaisia-ruokareseptejä.
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
"Kotimaan olutta"
Mitä suomalainen reggaefani lipittää marraskuun pimeinä tunteina kuunnellessaan Fantan Mojahia, Capletonia, Turbulenceä, Burning Spearia, Sizzlaa, Bounty Killeriä tai Bob-setää?
Tietenkin "kotimaan olutta", Red Stripeä. Makumaailma ei ole kovin hääppöinen ja hintakin on kova mutta kerran pari vuodessa pitää tätäkin saada. Natty dread!
Tietenkin "kotimaan olutta", Red Stripeä. Makumaailma ei ole kovin hääppöinen ja hintakin on kova mutta kerran pari vuodessa pitää tätäkin saada. Natty dread!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kävin muutama vuosi sitten ihan paikan päällä juomassa tuota olutta. Hyvältähän se minun suuhuni siellä lämpöisessä maistui.
VastaaPoistaJa reggae soi livenä suurinpiirtein joka kadunkulmassa.
Tuttavat olivat kanssa Jamaicalla käymässä, hotellikuoleman iskiesssä olivat lähteneet etsimään kuppilaa josta saisi jääkylmää Red Stripea. Yhdessä kadunkulmassa oli paikallinen rastafari joka poltteli kääretortun kokoista jointtia. Naureskellen katsoi hikoilevia kalpeanaamoja ja totesi;
VastaaPoista"Da suns gonna kill yah man!"