Jynkkylehtiä ja perintätoimiston kirjeitä

A-portaan ”vähän oudot” naapurit muuttivat pois. Ihmeteltiin pihalla lojuvia roskia, mm purettu sänky, pari pientä avokaappia ja puolikas pöytätaso. Ilmeisesti ne eivät mahtuneet muuttokuormaan joten ne jätettiin tyynen rauhallisesti pihaan.

Pienemmät roskat nämä sankarit saivat jätekatokseen asti. Eivät tosin roska-astiaan asti, mutta siihen liepeille. Pari isoa jätesäkkiä aivan täynnä.

V-mäisenä ihmisenä tietenkin avasin ensimmäisen pussin nähdäkseni, mitä nämä pöljäkkeet olivat meinanneet sekajätteeseen tunkea. Päällimmäisenä säkissä oli kaksi valtavaa styroksinpalaa, joiden paikka oli muovijäte, jonne ne laitoinkin. Seuraavaksi pussista löytyi kassillinen vaatteita, jotka olisi mielestäni voinut laittaa UFFin snägäriin sekä kaksi paria ehjiä kenkiä.

Toisessa jätesäkissä oli muovipusseihin pakattuja, pestyjä, lyttäämättömiä maitotölkkejä, lähes ehjä koronapeli sekä kaksi vaaksan paksuista nippua avaamattomia perintätoimistojen ja pankkien kirjeitä jossa siis sankarin koko nimi ja osoite ja ne avaamalla olisi saanut vielä vaikka mitä tietoa.

Karhukirjeiden alla oli tervehenkisesti ja oldskool -tyyliin JYNKKYLEHTIÄ.

Huvittavinta koko jutussa on se, että kun me rouvan kanssa pari vuotta sitten asuttiin noin kahdeksan kuukauden ajan vuokralla puutalossa Oulunkylässä ja josta piti muuttaa pois kun kävi ilmi että vuokraemäntä on ns. ”hullu”.

Noh, A-portaan oudot naapurit olivat tämän em. vuokraemännän ex-mies ja poika.

Melkoista sattumankauppaa. Joskus elämä jäljittelee taidettta. Eikä paljon tartte Kummelia katsella kun arki on tämmöistä.

Hyvää maanantaita kaikille.