Jöö ja koulussa oppiminen

Uutisissa on nyt ollut juttua, että yhdeksännellä luokalla olevat pojat eivät lue eivätkä kirjoita ja eivät täten pärjää elämässä. Joku sanoi, että koulu ei kannusta lukemaan, joku sanoi että suomalainen peruskoulu suosii tyttöjä ja joku kolmas sanoi että poikia ei kiinnosta lukeminen.

Kaikkihan tietävät miten käy elämässä jos ei osaa lukea eikä kirjoittaa. On sivistymätön.

Käy huonosti.

Kasvatusvastuuta ei voida täysin ulkoistaa koululle, mutta osittain kyllä. Tämä on tosin nykyään hel-ve-tin hankalaa, koska koulussa (eikä kotona) ei pidetä jöötä.

Mitä on tämä ”jöö”? Jöö on se joka mahdollistaa koululuokan erottamisen apinalaumasta, kaikkihan me olemme Korkeasaaressa käyneet ja tiedämme millainen meno siellä on.

Ennen wanhaan jöön pitäminen oli helppoa. Lapsia sai nimittäin kurittaa ruumiillisesti. Nykyään näin ei saa muka tehdä joten tenavia pitää ohjailla yritysmaailmasta tutuilla keinoilla. Uhkailulla ja kiristyksellä. Lahjonta ei enää ole mahdollista sillä päättäjämme ovat lupauksistaan huolimatta leikanneet kaikkia mahdollisia määrärahoja niin, että monen koulun perinteikkäät luokkaretket luonnonpuistojemme jylhiin maisemiin ovat korvautuneet kävelyreissulla lähimmälle Neste K-asemalle, jossa on nautittu itse kustannettu suklaapatukka.

Jöön pitoa helpottavat ulkoiset attribuutit, suomeksi sanottuna mitä pelottavamman näköinen olet, sitä paremmin pystyt jöötä pitämään. Tämän takia Timo Rautiaisen näköiset jannut ovat erityisopettajia ja Mette Mannosen näköiset jannuttaret eivät ole erityisopettajia.

Ihmisiltä on päässyt unohtumaan, että ei koulun tule olla mikään Ilosaarirock jonne mennään viihtymään ja pitämään hauskaa. Se on paikka, jonne mennään oppimaan jotta pärjättäisiin elämässä. Voisi sanoa, että koulu on lapsille sama kuin työpaikka aikuisille, jos siellä on nastaa ja riemukasta niin se on vain plussaa.

En ymmärrä tätä nykymenoa jossa kouluun mennään vain oppivelvollisuuden saneleman pakon takia ja että siellä ei saisi olla mitään mikä aiheuttaa tenaville stressiä, kuten läksyjä ja kokeita. Se vasta on kova kolaus kun ensimmäisessä työpaikassa vaaditaankin oikeasti jotain, kuten ajoissa töihin tulemista. Moni tippuu kyydistä jo tässä vaiheessa.

Koulu ei ole mikään päiväkodin jälkeinen hengailumesta ja opettajat eivät ole mitään ”cooleja aikuiskavereita”, opettajat ovat siellä koulussa jotta kakarat oppivat aakkoset, laskemaan ja tutkimaan maantiekarttaa oikein päin.

Toki aina välillä kasvatus epäonnistuu totaalisesti ja lapsesta tulee arkkitehti. Tai Keskustan kansanedustaja.

Jos haluaa saada selville, miten hyvin jöötä pidetään koulussa, riittää kun kuuntelee lasten juttuja koulupäivästä. Jos luokanvalvojaan/rehtoriin viitataan nimellä ”Rikke” tai Reilu-Riku voit olla varma että koulussa lapset johtavat showta.

Kunnioittavammat nimet kuten, rehtori Riku, herra rehtori, sir tai Riku -herra ovat paljon parempia.

Varmiten tiedät jöötä pidettävän jos lapset puhuvat rehtorista vain kuiskaten ja silloinkin sellaisilla nimillä kuin Ruoska-Riku, Raaka-Riku tai Baphomet.