Kerran vuoteen tulee
sellainen inspis siivota. Siivota ja pistää kamaa kiertoon.
Nettikirppareiden
kautta. Virhe. Iso virhe.
Nämä
nettikirpparit ovat osoitus siitä, että ihmisillä ei ole enää
MINKÄÄNLAISTA suhteellisuuden tai kohtuuden tajua.
Nettikirpparilla
joku kyselee sellaisen voimistelukuminauhan perään. On linkannut
esimerkkituotteeksi Budget Sportin gumminauhan joka maksaa röökiaskin
verran. Tarjoan hänelle käyttämätöntä, avaamattomassa
pakkauksessa olevaa Lidlin vastaavaa ilmaiseksi.
Alkuperäinen kysyjä
pyytää tuotteesta kuvat. Lähetän ne. Hän ei koskaan palaa
asiaan.
Harrasteryhmässä
joku kyselee mustavalkoisen kinofilmin perään Helsingin alueella.
Kukaan ei vastaa kyselyyn, kuluu puolitoista kuukautta ja kysyjä
uppii postauksen. Mietin, että jo on surkeaa olla kuusi viikkoa
ilman filmiä; kysyn piruuttani miksei osta filmiä liikkeestä,
niitä kuitenkin on useita.
Vastaus: ”Koska
liian kallista, ääliö.”
Toinen käyttäjä
vastaa, että Fotoykkösestä saatava Agfan MV-kinofilmi maksaa
4,60€/rulla ja on tällä hetkellä MANNER-EUROOPAN HALVINTA
mustavalkofilmiä.
”Liian kallista”.
Laitan Hiacen
kattokaiteet myyntiin nettiin, nimimerkki Stefan laittaa tuntia
myöhemmin aggressiiviseen sävyyn yksäriä: KUVIA???????
Laitan hänelle
kuvat. Siitä on nyt viikko. Hän ei koskaan edes katsonut
vastasinko.
Myyn kaverin
puolesta satkun kaasukeitintä tori.fi’ssä kolmellakympillä.
Nimimerkki Timo laittaa viestiä: ”Mikä teho, mikä koko, mistä
voin noutaa?”
Vastaan, että tuote
on kaverin verstaalla, voin soittaa kaverille miten hän on paikalla
ja ilmoittaa sitten sinulle, Timo, että siellä on joku paikalla
antamassa sen ja ottamassa rahat vastaan.
Timo vastaa: ”Siis
onko tämä sinun keitin ensinkään kun en itse ole sitä
luovuttamassa?”
Vastaan Timolle:
”Ei vitsi, nyt
kuule jäin kiinni. Sinä Timo Mestarietsivä pilasit rikollisen
suunnitelmani, olen tehnyt satoja tuhansia myymällä toisten
ihmisten kamaa näiden nurkista, niin että nämä itse vielä
antavat tuotteet puolestani. Ajatuksenani olla myydä sinun sohvasi
vielä tänään yhdelle hollolalaispariskunnalle niin, että he
hakisivat sen huomenna, katso että olet muuten paikalla.”
Voi vitun Timo.
Vaimon käsilaukkuja
lojuu kanssa ylenpalttisesti pitkin poikin. Niistä laitan yhden
myyntiin.
Heti tulee
yhteydenotto. Kolmena päivänä peräjälkeen sovitaan tällit,
jotka peruuntuvat aina parin tunnin varoitusajalla. Kerron, että
olen tulevan viikon ti-pe Kalliossa töissä varmasti ainakin 11-17
ja otan laukun autoon joten sielläkin voidaan nähdä. Ostaja
vastaa, että on itse Kalliossa töissä ja voisi sitten tiistaina
hakea laukun. En vastaa tähän mitään, koska viesti ei ole
kysymysmuodossa.
Tiistai tulee ja
sählään aikatauluni siten, että pääsen lähtemään Kallioon
vasta 11:30. Pistän ostajalle viestiä, että olenkin varmasti
Kallion seudulla vasta klo 12 eteenpäin. Ostaja vastaa.
”Aijaa tänään
sopikin? Et vastannut mitään joten tein jo uudet suunnitelmat.”
Lopulta tein
illansuuhun väkipakkotällit jotta sain myytyä vintagemarimekon
viidellätoista eurolla.
Tori.fi kautta myyn
eräästä kaupasta käteen jääneitä, avaamattomissa pakkauksissa
olevia suihkusettejä, ovh 60€ minun hinta 30€, maksu
tasarahalla. Joku Juntti-Ismo tulee ostamaan, kaivaa lompakosta 2 x
20€ ja kysyy heti, että saako suihkusetin kahdellakympillä kun
minä olin niin huonosti varustautunut kaupantekoon.
Pienen pakottamisen
jälkeen saan Juntti-Ismon kaivamaan kaikki kynnyskotelot ja
penkkienvälit ja lopulta kädessäni on 20€ seteli ja 7€ pieninä
kolikoina. Vittuillakseni avaan vielä paketin ja ripottelen setin
styroksmuruineen Juntti-Ismon perhehelvettimallin mazdan
takakonttiin. Ismo ei sano mitään, mikä on helvetin viisasta,
sillä on paskamaista ajaa autoa silmät umpeenmuurautuneina
katkenneita hampaita niellen.
Myyn peltistä
työkalulaatikostoa. Tuotteesta on kuvat ja kuvaus:
työkalulaatikosto, maalattua peltiä, laatikoissa muovimatto. Ovh.
Pari sataa euroa, nyt uloskantohintaan satasella.
Mitä kysyy
nimimerkki Niko?
”Onko
laatikostossa työkaluja myös?”
On Niko. On
tietenkin. Ja kultaharkkoja.
Pöllin 12kpl 60l
rakennussaaveja hyvästä syystä. Pistin ne myyntiin Facebookin
kautta. Ensin yksi eläkeläinen osti kuusi, toinen kaksi ja kolmas
olisi halunnut vielä kuusi. Joutui tyytymään neljään.
Saavien hinta
kaupassa oli ehkä 10€ kpl, minä möin 4€ kpl. Hyvitykseksi
viimeiselle ostajalle, joka olisi tahtonut kuusi saavia, mutta sai
neljä, tarjouduin heittämään saavit tälle himaan autolla.
Perillä ostaja alkaa nihkeilemään, 16€ / 4 saavia on aika
kallista. Varsinkin kun joutuu itse kantamaan ne asuntoon. Tarjouduin
kantamaan ne, mutta tämä ei käynyt.
Sanoin ihan suoraan,
että ”mua ei vittuakaan kiinnosta sun pieni eläke, sä tarjouduit
ostamaan nää tähän hintaan 4€ kpl ja mä kuskasin ne tänne. 16
euroa tänne ja vähän vitun äkkiä”, mies maksoi nuristen.
Pelle.
Sain tuosta
myynti-ilmoituksesta vielä yhden geriatrikon ristikseni, kyseli
monta viikkoa ilmoituksen poistamisen jälkeen vielä olisiko minulla
niitä saaveja. Mikä helvetin saavien kuningas minä muka olen?
Laitan tuolin
myyntiin, pistän sille hinnaksi 5€ ettei nyt ihan kaikki
renkaanpotkijat tule apajille. Pian löytyy ostajaehdokas. Sanon
hänelle, että minulla on auto ja voin kuskata tuolin lähialueelle
ilman mitään veloitusta jos vain aikataulut sopivat niin, että
siitä ei ole minulle vaivaa.
”Ilman muuta!
Minulle käy oikeastaan koska vain!” vastaa ostaja.
Ryhdymme
haarukoimaan kalenteria ja käy ilmi, että ostajalle sopii vain ja
ainoastaan seuraavan viikon keskiviikko 12-13.
Minun on pakko
kysyä; että miksi sanoitte, että käy koska vain, miksette sanonut
että onnistuu vain ensi viikon keskiviikkona 12-13?
Ostaja ei osaa
sanoa.
Pistän kaverin
puolesta ilmoituksen harrasteryhmään, että saatavilla olisi
ilmaiseksi moottorinostin.
Ensimmäinen
kommentoija: Ottaisin jos ei olisi niin kaukana.
Niin. Minäkin
mielelläni olisin vitun rikas ja helvetin taitava soittamaan
kitaraa. Jos kirjoitan sen tänne Facebookkiin, niin ehkä se
toteutuu?
Yhden pyöränrungon
laitoin huuto.nettiin. Se meni heti jollekin lappilaiselle. Ilmoitin,
että ostohinta on hyväksytty ja tässä tilinumero, vastauksena
tuli osoitetiedot. Tämä oli ehkä puoli yhden aikaan päivällä.
16:30 tulee kyselyä,
että joko runko on Matkahuollossa?
Vastaan, että olen
iltaan asti töissä, YRITÄN saada rungon seuraavana päivänä
Matkahuoltoon.
Seuraavana päivänä
ensimmäinen viesti tulee aamuyhdekseltä; ”Joko?”. Samat viestit
tulevat myös klo 10, 11:30, 12, ja 13:30. Kello 15 tulee
tekstiviesti ”JOS RUNKO EI OLE NYT MTKA HULLOSSA TEEN RIKOS
ILMOTUKSEN PETOKSESTA MINULLA ON SINUN KAIKKI YHTEYS TIEODT POLIISI
TULEE KOHTA OVELLE”.
Oli muuten viimenen
tuote jonka möin kolmoskehän pohjoispuolelle.
Huuto.netissä möin
myös Oraksen hanoja. 2 kk käytössä olleet hanat vaihdettiin
uusiin hienompiin ja minä sain pitää vanhat.
Hanan ovh.parisataa
euroa, minä pistin myyntiin hintaan 50€.
”Ostaja”: Mikä
on tiukka hinta?
Vastaan: 50€
”Ostaja”: Okei.
20€ sis postit?
Vastaan: Ei.
Tämmösen tuotteen postikulut on sen kympin ja en mä viitsi 250€
hanaa myydä kympillä.
”Ostaja”: Haist
vittu!
Tulisieluisia
ostajia ovat myös kamerafanit; pistin yhden kameran myyntiin hintaan
200€ ja heti oli potentiaalinen ostaja inboxissa.
”Moro! Onks kamera
vielä vapaana?”
- On.
”Okei. Mä
ajattelin tarjota 80€”
- Okei. Mä
ajattelin saada siitä 200€
”VITTU KUKAAN
HALUA SUN PASKAA KAMERAA 200 VITUN € EUROLLA!”
- Kiitos
mielipiteestä.
No myönnetään,
että möin sen yhdelle jannulle hintaan 180€ kun tämä osasi
tarpeeksi härskisti tingata. Tykkään kun tingataan härskisti.
80€ :D voi
vittujen kevät.
Ja sitten on nämä
nihilistit. Myyt jotain keilapalloa vitosella niin dorkat pistää
viestiä; sisältyykö postikulut.
FB-kaupunginosaryhmässä
myyt jotain ja laitat ilmoitukseen: voin toimittaa Käpylä/Kumpula
alueelle. Ostaja pyytää kuljetusta, kysyt osoitteen, se on
Jakomäessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti